Kuten ylläolevasta kuvasta näette, vuosi 2021 tiputti heti kylmät lumet niskaani. Mitäpä menin tanssahtelemaan ihanassa mekossa, käsiäni pyöritellen, lumikuorrutteisen puun alla. Siitäs sain.
Mutta voiko minua syyttää? Kukapa ei tanssahtelisi tällaisessa mekossa. Siksi kerronkin heti näin aluksi, että tämä samainen mekko, Kalla nimeltään, on juuri nyt Vimman Outletissa saatavilla erinomaiseen alennettuun hintaan. Ihan vain vinkiksi; olen nimittäin melko varma siitä, että moni teistä ihastuu Kallaan aivan yhtä päätä pahkaa kuin minäkin. Minä rakastuin itse asiassa tähän printtiin niin kovin, että tilasin samaisesta Outletista itselleni myös samaa kuosia olevat leggarit. En aio yhdistää niitä mekon kaveriksi, mutta mustan puseron kera ne tulevat näyttämään upeilta. Ja kuten otsikkokin sen kertoo, tämä mekko todellakin on maalaus. Se on Saija Seppälän designia, ja kankaalla pehmeästi tanssahtelevat sopusoinnussa räiskyvät, upeat värit. Mekko kuuluu Vimma X Kaarisilta-yhteistyömallistoon ja Kaarisillan taide- ja toimintakeskus siis tarjoaa ammattimaiset puitteet erityistä tukea tarvitseville henkilöille muun muassa keramiikan, kuvataiteen ja käsitöiden saralla. Toiminnan lähtökohtana on se, että kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa vammaan, sukupuoleen tai ikään katsomatta.
Mekko on taideteos, kirjaimellisesti.
Päätin, että en tee lupauksia uudelle vuodelle, mutta yhden asian saralla aion parantaa tapani. Aion ulkoiluttaa ahkerammin myös talviaikaan mekkorekkini kaunokaisia, sillä nämä aarteet jos mitkä, tuovat talven harmauteen iloa ja hymyjä. Pitkät mekot ovat täydellisiä asuja arkeen, kunhan asustaa ne leggarein ja villatakein. Saappaat ovat aina tyylikäs kaveri mekolle, ja mikseipä mekon päälle voisi heittää lämmikkeeksi myös neulepuseroa. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta silti aina talvipakkasille kiskaisen automaattisesti ylleni collegen ja farkut. Tässä olkoon tarpeeksi tavoitetta tälle vuodelle.
Vuoden ensimmäiset päivät ovat kuluneet nopeasti lomatunnelmissa. Matti alkaa olla sitkeän flunssan jäljiltä entisensä ja pidän peukut pystyssä, että skippaisin itse tuon kurjan flunssan kokonaan. Kotona hengailu ja täydellinen lomamood tekivät kuitenkin todella hyvää. Välillä tekee niin hyvää olla tekemättä yhtään mitään.
Miten sen aina arjen kiireessä vaan unohtaakaan niin helposti? Nyt mekon helmat hulmuten kohti sunnuntai-iltaa ja uutta viikkoa. Olen nauttinut koko päivän upeasta säästä, ensi viikolla on toivottavasti aika kaivaa sukset esiin autotallin nurkasta. Luminen tammikuu, sinua on odotettu.
