”NÄHÄÄN HALLILLA”, VIELÄ KERRAN

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle


Merinovillapipo: Sidoste //*saatu duunin kautta
Farkut: Monki
Paita: Matin pelipaitakokoelmasta
Tennarit: NLY Shoes


On hyvästien aika, ilveskissanainen hiipii tänään Hakametsään viimeistä kertaa.

Uskokaa tai älkää, tänään saattaa olla ensimmäinen kerta, kun purskahdan itkuun Hakametsän katsomossa. Pelkkä ajatuskin siitä, että istahdan tänään viimeistä kertaa Hakametsän katsomon penkkiin liigapeliä katsomaan, herkistää ja vähän hermostuttaakin. Legendaarisella tamperelaisella maamerkillä tulee aina olemaan paikka sydämessäni. Voi kuinka monta kertaa olenkaan hallille suunnannut! Katsomossa on hurrattu serkkupojan onnistumisille, käyty ihan ekoilla treffeillä Matin kanssa, jonotettu perinteikkäästi äidin kanssa kaakaojonossa tokalla erätauolla, pompittu We Are the Kingsin tahtiin, käytetty ahkerasti kausikortteja ja kerrytetty reppuun niin paljon muistoja, että reppu tulvii jo yli reunojensa.

Valokuvaajana olen seikkaillut Hakametsässä kerran jos toisenkin, nimmarijonoissakin on tullut seisottua ja joka kausi olen ollut hyvin perillä siitä, mitä kulloisenkin kauden fanituotevalikoimaan kuuluu. Fanituotemyymälässä kun on tapana piipahtaa aina pelin erätauolla. Ilvesperheen keskellä kasvaessa on ollut helppo löytää kavereita pelejä katsomaan ja monesti on lahjapakettiin tullut käärittyä rakkaille jotakin keltavihreää; kummityttömme sai muun muassa ristiäislahjaksi pelipaidan, jota koristi hänen syntymäpäivänsä ja sukunimensä.

Pian pelimuistojen kartuttaminen jatkuu toisessa lokaatiossa, mutta tänään, vielä kerran, kannustetaan tupsukorvia Hakametsän jäällä.

Noni, nyt mä itken taas. Nähään hallilla.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , , | Vastaa

MARRASKUUVIIKON KUULUMISET RUUSUTARHASTA

CURIOUSER & CURIOUSER | muoti


Takki: Esprit
Huppari: Billebeino
Leggarit: Aim’n Sports
Laukku: Glitter


Hupsistakeikkaa, viikko vierähti jo viikonloppuun! Takana on ihana viikko; olen juossut paikasta toiseen päivästä toiseen, mutta viikkoni oli kuorrutettu niin jouluisen ihanilla jutuilla ja upeilla duuneilla, että en edes huomannut kiirettä. Vierailin viikon aikana peräti kolmessa eri joulukaupassa, kuvasin ystäväni kanssa säihkyviä joulukamppiksia ja ehdinpä välissä käydä nappaamassa itselleni myös influenssarokotteen. Sekin meni tänä vuonna paremmin kuin hyvin; olen kolmena aikaisempana vuonna saanut rokotteesta kovia allergisia ihoreaktioita, mutta tänä vuonna vältyin niiltä kokonaan. Mahtuipa viikkoon myös pulahduksia 3-asteiseen järviveteen ja pitkästä aikaa olen saanut nautiskella myös graafisen suunnittelun duuneista suunnitellessani asiakkaille joulukortteja.

Paljon, PALJON, on siis viikkoon mahtunut, joten ei ihmekään, että arkipäivät sujahtivat ohi huomaamattani. Mahtuisikohan viikonloppuun pari kaakaokupillista ja Netflixin joululeffaa?

Vaikka joulufiilis alkaa pikkuhiljaa saapua myös tänne Tampereen suunnalle, maisema on vielä kovin syksyinen. Kävimme pienellä kävelylenkillä Hatanpään Arboretumissa ja hämmästelimme yhteen ääneen ruusutarhan upeutta. Ruusut ovat jo toki kukintansa loppupuolella, mutta kuinka kauniilta ne vielä näyttivätkään harmaassa marraskuumaisemassa. Harmaata taivasta vasten vaaleanpunaisen ja vanhan roosan sävyiset kukat loistivat haikean herttaisena. Tällä paikalla on muutenkin minuun kovin haikea vaikutus ja huomaan kaipaavani sinne aina tasaisin väliajoin. Vaari vietti viimeisen kesänsä Hatanpään puistosairaalassa ja vaarin luona vieraillessani, suuntasin monesti ajatusteni ja huolieni kera kävelylle ruusujen keskelle. Paikka on minulle todella rakas.

Nyt ruusutarhasta kohti viikonloppua. Marraskuu alkaa olla voiton puolella – aivan kuin horisontissa siintäisi jo joulu?


Kategoriat: muoti | Avainsanoina , | Vastaa