Vuoden kolmaskymmenes arkikuva on otettu elokuussa, 26. päivä iltasella, kun istahdin oikein pöydän ääreen lukemaan viimeiset rivit Paperipalatsista kahvikupin kera.

Lukuspottini oli tällä kertaa olohuoneemme yhteydessä sijaitsevan ruokapöydän ääressä, jolle on syksyn aikana kasaantunut useampiakin kirjahankintoja. Olen poikkeuksellisesti lukenut jopa useampia kirjoja yhtä aikaa, vaikka normaalisti ahmin aina vain yhtä kirjaa kerrallaan.

Ostin alunperin tuon One line a day-kirjan tuttavalleni lahjaksi, mutta lopulta kävin hankkimassa itselleni samanlaisen – kuinka matala kynnys kirjoittaa päiväkirjaa onkaan se, että rivejä ei ole täytettäväksi kuin muutama! Kirjan täyttämisestä onkin tullut hauska tapa päivän päätteeksi. Satu Rämön Hildur ei sen sijaan ole pöydällä minun jäljiltäni. Itse luin tuon hurjan hyvän opuksen jo aikaisemmin kesällä, mutta nyt siihen tarttui Matti, joka luki kirjan miltei yhdeltä istumalta alusta loppuun. Kehui yhdeksi parhaista dekkareista, joita koskaan on lukenut! Minä myönnän valinneeni lukulistalleni tuon Paperipalatsin sen kaiken somehehkutuksen perusteella, ja lopulta kirja tulikin luettua muutaman päivän aikana. Alku oli vähän tahmea, mutta lopulta jäin koukkuun ja kirja oli yksi kesän parhaista. Päätin kuitenkin laittaa sen jo kiertoon Zadaahan, sillä en usko, että tarttuisin siihen enää uudemman kerran. Kerrothan kommenteissa, mikä kirja seuraavaksi kannattaa laittaa lukulistalle?