MILLOIN? Tämä lumikuva on otettu talvisena lauantaina 23. tammikuuta iltapäivän puolella, kun lumenluonnin ohella istahdin päiväteelle puutarhakeinuumme.

MISSÄ? Kotimme piha on mielestäni juuri sopivan kokoinen rivitalopiha. Etupihallamme on iso terassi ja kauniita puita ja juuri sopivasti tilaa kesäisin istuttaa kesäkukkia ja perunoita. Myös lumitöitä ajatellen piha on juuri sopiva. Olemme sopineet Matin kanssa vuorottelevamme lumitöiden tekemisessä, sillä mikä olisikaan parempaa treeniä kuin tämä. Kuten huomaatte, olemme melko tuoreita rivitaloasukkaita. Veikkaan, että siitä kuka _saa_ tehdä lumityöt ei enää kiistellä muutaman vuoden päästä.

MITÄ? Lauantai oli ihana päivä. Kävimme ystävien luona aamupalalla, jonka jälkeen Matti suuntasi töihin ja minä jäin lumihommiin. Maailma oli muuttunut jo edeltävän pakkaspäivän jälkeen melko loskaiseksi, ja kiikuttelinkin keinussa katsellen lumipupua, jonka olin rakentanut terassille koristeeksi. Ressukalta oli jo korvatkin sulaneet pois. Edessä höyrysi tee, lumihommat nostivat hien pintaan ja kaiken kaikkiaan elämä oli oikein mallillaan. Olen ehkä sittenkin talvi-ihminen, ihan pikkuriikkisen ainakin.

MILLOIN? Tämä kuva on otettu tammikuisena sunnuntaina, 17. päivä, iltakuuden aikaan. Iloinen hymy kertonee sen, että viikonlopun duunit oli vihdoin saatu purkkiin ja edessä oli v-a-p-a-a-i-l-t-a.

MISSÄ? Hengailen kutimeni kanssa olohuoneemme lattialla. Venyttelin kroppaa kuntoon ja jämähdin lopulta lattialle myös neulomaan. Mäkkäristä töiden jälkeen mukaan napattu latte on näemmä sen sijaan jämähtänyt olohuoneen hyllylle.

MITÄ? Rakastan tuota Kari Traan kerrastoa. Kyllä, se on niin nätti ja mukava, että sitä voisi pitää yllään aamusta iltaan, mutta tällä kertaa odottelin hiihtokerrastossani hiihtokaveriani kotiin, sillä olimme sopineet menevämme yhdessä sunnuntai-illan hiihtolenkille. Oli vuoden ensimmäisen hiihtolenkin aika ja odotin innolla ladulle pääsemistä. Lopulta kyllästyin jopa odottamiseen ja läksin hiihtämään yksikseni. Jätin vain Matille lapun oveen, että ”Ladulla tavataan!”. Lopulta hiihtelin viitisen kilometriä ja löysin tuon lenkin jälkeen jälleen aivan uusia lihaksia kropastani. Enpä olisi kouluaikoinani uskonut, että lähtisin ladulle joskus hiihtelemään aivan omasta tahdostani sunnuntai-iltana. Ps. Tuo vihreä pipokin valmistui vielä samana iltana! ;)