Treffasin piiitkästä aikaa (siis todella pitkästä aikaa – nyt pääsin vasta antamaan joululahjanikin!) rakasta ystävääni Iinaa pääsiäisenä 16. huhtikuuta.Iina vietti pääsiäistä hurmaavan lapsukaisensa kanssa Tampereella hotelliloman merkeissä; nappasimme kaksikon kyytiin ja ajelimme meille pelaamaan pleikkaa, syömään sushia ja höpöttämään. Toisin sanoen, pojat pelasivat ja me höpötimme.Matti tokaisi, että meidän pitäisi varmaankin nähdä Iinan kanssa hieman useammin kuin kerran pari vuodessa. Masa ei kuulemma saanut suunvuoroa ensimmäiseen puoleen tuntiin, kun kävimme vauhdilla läpi viime aikojen kuulumiset. Olen kyllä tismalleen samaa mieltä Matin kanssa – kalenterimme ovat tosin Iinan kanssa jatkuvasti niin tukossa ja aikataulut menevät ristiin juuri silloin, kun toinen on Helsingissä/Tampereella, että päätimme nyt jo hyvissä ajoin bookata seuraavat treffit kalenteriin! Tosin, vaikka takana olisi pitkäkin aika ilman, että olisimme nähneet, juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi. Kun joku kysyy, mitkä ovat olleet niitä parhaita asioita, joita blogi on elämääni tuonut, vastausta ei tarvitse pitkään miettiä. Molemmat parhaista ystävistäni ovat tulleet osaksi elämääni nimenomaan blogin kautta. Molemmat minulle kultaakin kalliimpia.