Muistan pienenä pohtineeni, miksi mummuni kuvasi niin paljon puutarhansa kukkaloistoa talteen filmikameralla ja videokameralla. Hänen puutarhansa oli aivan valtavan kaunis ja nyt ymmärrän täysin, miksi hän halusi sen kesäisen loiston ikuistaa; kun ensimmäiset siemenestä istuttamani unikot puhkesivat kukkaan eilen, nappasin kameran kaulaani macrolinssin kera ja suuntasin välittömästi pihamaalle. Muistikortilleni tallentui noin sata erilaista kukkakuvaa. Sata!
Tunne oli hykerryttävä. Vasta muutama kuukausi sitten heittelin multaan pikkuriikkisiä mustia siemeniä ja nyt tilalla on tämä, auringonpaisteessa säkenöivän punaisena hohtava kukkaniitty. Minun oma kukkaniittyni. Nyt ymmärrän, miksi mummukin kuvasi niin paljon kesäkukkiaan. Yhtä nopeasti kuin kukinta alkaa, se myös loppuu. Ensimmäiset unikot olivat jo saaneet sateesta tarpeekseen ja vaikka nuppuja on poksahtamaisillaan kukintaan vaikka kuinka ja paljon, hätäännyin jo ajatuksesta, että joku poimisi niitä kiusallaan ohikulkumatkalla talteen. Kuvia, kuvia! Nyt äkkiä kuvia. Haluan muistaa tämän näyn myös silloin, kun kukkaniityn tilalla on metrin korkuinen lumikasa.
Tavoitteenani oli alunperin istuttaa pihamaallemme valtavia auringonkukkia, mutta istuttamani siemenet päätyivät nopeasti oravien suuhun ja auringonkeltaiselle unelmalle sai heittää hyvästit. Päätin ottaa suunnitelman B käyttöön, ja viskoin sinne tänne unikonsiemeniä, joista kuvittelin korkeintaan muutaman ehtivän itää. Mitä vielä. Siemenet olivat ilmeisesti liian pikkuruisia oravien bongattavaksi ja pian kukkamaani täyttyikin unikontaimilla. Ja ei lopputulosta toki niityksi voi kutsua. Se on kooltaan parin neliön kokoinen, mutta minulle se on niitty. Ja ennen kaikkea, minulle tämä on yli odotusten toteutunut puutarhaunelma.
Viime vuonna metsästin epätoivoisena Tampereen alueelta kukkaniittyjä niitä kuitenkaan yhtä auringonkukkapeltoa lukuunottamatta löytämättä. Siksi halusinkin kukkaloistoa omaan pihaan. Oman ”niittyni” keskelle en pääse tunnelmakuvia ottamaan, mutta siitä saan kerättyä kauniin kukkakimpun olohuoneen pöydälle. Ja nyt tiedän ensi vuotta ajatellen, mikä kasvi sopii erinomaisesti tällaiselle puutarha-aloittelijalle. Unikonsiemeniähän voi kerätä talteen ja näin ollen tätä iloa voi kierrättää vuodesta toiseen.
En löytänyt netistä vielä infoa Tampereen alueen kukkaniityistä. Joko joku on bongannut tältä seudulta kukkaan puhjenneita niittyjä? Kerrothan bongauksestasi myös kommenttiboksissa!