Hyvä on, hyvä on, huijasin hieman. Vaikka aamupostauksessani nyt hieman toista väitinkin, en sentään lähtenyt kasarikuteissa leffailemaan, vaan pysyttäydyin leffatyylilleni uskollisena ja valitsin ylleni vaatekaappini mukavimpia vaatteita. Leffassa eivät vaatteet saa kiristää tai puristaa, jotta kulhollinen popcorniakin mahtuu sisuksiin.
Elämme historiallisia aikoja, sillä Noora, joka yleensä käy leffassa kerran vuodessa, on istunut Plevnan penkissä tällä viikolla jo kahdesti. Tiistaina kävimme Roosan kanssa katsastamassa ennakkoon (kiitos MeNaisille!) tämän hetkisen lempinäyttelijäni Armi Toivasen tähdittämän 21 tapaa pilata avioliitto ja tänään parituntinen vierähti aikahypäten manserockin ytimeen, vuoteen ’85. Ihanan komediennen Armin (hyvä Sanna-Raipe!) elokuvan menisin katsomaan vaikka saman tien uudestaan, mutta Vuosi ’85 on nyt kyllä taputeltu. Kaksi kertaa kyseisen teatteriesityksen nähneenä olen tainnut jo saada yliannostuksen vuodesta 1985. Kesäteatteri oli sen sijaan viime kesänä oikein viihdyttävää katseltavaa ja samaa näytöstähän esitetään vielä ensi kesänäkin Pyynikillä. Kannattaa tosin varata liput ajoissa! ;)
Eikä siinä vielä kaikki. Sen lisäksi, että olen kunnostautunut leffarintamalla, palasin kotiin juuri useamman kilometrin hiihtolenkiltä. Huh. Mikäköhän mua vaivaa? Nyt sohvannurkkaan ja Putousta odottamaan. Mukavaa iltaa! <3





