Mitä sana tanssiteatteri tuo teille mieleen? Mulle se ei tuo mieleen yhtään mitään, ei mitään odotuksia, tai juurikaan kokemuksia ja koko termi on minulle varsin vieras. Tai OLI vieras.
Anna tutustutti minut tänään tanssiteatterin saloihin, ja kokemus oli … jännä. On ihanaa istua teatterin penkissä ilman mitään odotuksia, koska silloin ei voi pahasti pettyäkään. Mutta, kun jo ennen esitystä näyttelijät juoksevat huohottaen ja käsiään heilutellen odotustilaan, pitävät kummallista älämölyä ja tunnelma on jotenkin kovin kovin ahdistava, en oikein tiedä miten päin pitäisi olla. Itse menen teatteriin viihtymään, nauramaan ja taputtamaan. Kyseinen näytelmä oli ihan toisenlainen. Kantaaottava ja aiheenaan työuupumus. Loppujen lopuksi kokemus oli kuitenkin kovin myönteinen. Tärkeästä asiasta voi sitten ilmeisesti puhua tanssinkin keinoin. Kyllä mä silti ajattelin katsoa vielä Tuurin tämän iltaisen jakson kuitenkin kovalevyltä, että pääsee sitten mukavin ajatuksin nukkumaan :D
Muistatteko, kun jokin aika sitten Hennesin nettikaupassa myytiin ihmeellisen löllön näköistä puseroa viidellä eurolla? Ihan maaaaailman paras pusero. Tai siis mekkohan tuo kaiketi oikeasti on, mutta kyllä se näillä pakkasilla on pusero. Tänään mekko toimitti teatteriasun virkaa, mutta pakkasessa paleleminen hirvitti sen verran, että vetäisin vielä vilukissan villatakin (H&M) punaisen mekon seuraksi. H&M:n suurehko tilaus saapui tänään, mutta valitettavasti en voi puoliakaan tavaroista vielä esitellä, sillä paketti sisälsi myös joululahjoja.. Palataan huomenna asiaan, josko vaikka kampaisin tukkanikin huomisiin asukuviin (ks. alla oleva kuva).
