Päätin tänään kullittaa itseni päästä varpaisiin, tai siis kullata tarkoitin ;) Kultaiset asusteet tuovat säihkettä arkisiin päiviin ja kimallus sopii varsinkin lisukkeeksi pelkistettyihin asuihin. Kultaisella soljella varustettu Adidaksen Respect M.E. vyö on peräisin Berliinistä. Ostin sen itselleni matkamuistoksi Berliinin keskustassa sijaitsevasta Adidaksen liikkeestä, josta mukaan olisi tarttunut varmasti rahatilanteen salliessa muutakin. Miksi Suomeen tulee aina vain ne tylsimmät Addun verkkapuserot? :D Hintaa vyöllä oli tuolloin noin parikymppiä, ja ystävälliseltä myyjältä sain kotiinviemisiksi myös Adidaksen kangaskassin ja avaimenperässä roikkuvat pikkupiikkarit.

Adidasta ja Pumaa ei varmasti kaikkien muotitietoisimpien mielestä kannattaisi sekoittaa, mutta menköön ny. Puman kelloon rakastuin eräällä kauppareissulla, ja seuraavana merkkipäivänä kultakimpaleeni kiikutti sen kotiin. Kello on mielestäni varsin tyylikäs ja näyttävä eikä näytä pahalta Nomination-renkaidenkaan vieressä. Tähän kohtaan voisi todeta, että todellinen Ilveskissanaisen kello (tuo kissanaisjuttu on peräisin mun fanaattisesta suhtautumisesta jääkiekkoon ja Tampereen Ilvekseen, siitä lisää sitten kun kausi taas alkaa ;)).

Kotiin olen ripotellut kultahippuja sinne tänne. Kultainen sudenkorento viihtyy hyvin meidän olohuoneen ikkunalaudalla kultaisesta purkista kasvavassa (teko)kukassa. Oon niin tyttömäinen mitä tähän blingblingiin tulee, että välillä pitää oikein muistuttaa itseään, että hei noora, sä asut nykyään pojan kanssa :D M on jo kuitenkin tottunut, ja välillä oikein kehottaa ostamaan jotain kivaa kotiin. Rajansa toki kaikella, yleensä tykästyn hyvinkin pelkistettyihin sisustuselementteihin. Pidetään kullat lähinnä koruissa, ja sudenkorennoissa.

Arvatkaas mihin kipaisen vielä näin ruokatunnin ratoksi… kyllä, KIRPPARILLE. Pitäkää peukkuja, että löytäisin todellisia kulta-aarteita. Esittelen löydöt teille sitten illalla. Kivaa keskiviikkona kullamurut!