OLIPA KERRAN KESÄPÄIVÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

// Aurinkolasit saatu, Shadeshares
Kutsuvieraat-teos saatu, Otava

Olipa kerran kaunis kesäpäivä. Päivä, jonka aikana sain rastitettua pois kesän bucketlistiltäni jo muutaman kohdankin. Oli päikkärit pihakeinussa, oli kirja, jonka ahmaisin miltei yhdeltä istumalta kitusiini. Oli aurinkoa, oli talviunilta heränneet lempparisandaalit viime kesältä. Oli kerrassaan mainio kesäpäivä.

Olen yrittänyt parhaani mukaan sisustaa pihaamme niin, että se olisi käyttömahdollisuuksiltaan mahdollisimman monipuolinen. Pihassa pitää pystyä grillaamaan ja järjestämään kahvittelutuokioita ystävien kanssa, mutta samalla haluan sen olevan kesäkeidas lomapäiviä varten, etenkin, kun tänäkään kesänä ei suuria suunnitelmia lomaa varten ole. Viime vuonna hankittu pihakeinu oli mainio ostos; sen lisäksi, että keinutellessa voi ottaa päikkärit, isohko keinu tarjoaa varjoa lueskeluhetkille. Juuri sellaisille hetkille, joita vietin sunnuntaina. Yksi asia terassilta tosin vielä puuttuu. Haluaisin, että pihastamme löytyisi vielä tilaa tämänkaltaiselle (*ei mainoslinkki) aurinkopedille, johon pääsisi pötköttelemään.

Harvoin enää ehdin lukea kirjoja kerralla kannesta kanteen, mutta viime viikonloppu tarjosi siihen mahdollisuuden peruuntuneiden suunnitelmien vuoksi. Sain juuri samaisella viikolla kustantamolta upean kesälahjan, josta löytyi tämä Lucy Foleyn uutukainen, Kutsuvieraat, jolta uskalsin odottaa paljon kirjailijan esikoisteoksen perusteella. Ja kuinka kiehtova juoni kirjassa olikaan! Kovana Agatha Christie-fanina olen melko nirso dekkareiden suhteen, mutta päätin antaa tälle teokselle mahdollisuuden ja se todella kannatti.

Irlannin edustalla, syrjäisellä saarella, järjestetään häät. Joku kuolee, mutta kuka ja kenen toimesta? Juhlaväki näyttäytyy lukijalle aluksi onnellisina pariskuntina, perheinä, ystävyksinä, mutta kun pintaa raapaistaan syvemmältä, kaunat, kateus, menetykset ja salaisuudet nousevat pintaan. Pinnan alla siis todella myrskyää, aivan kuten saarella muutenkin luonnonvoimien toimesta. Hääväki on ansassa saarella, ja yksi heistä on valmis hirmutekoihin. Hyytävän hyvää tekstiä lukiessani hykertelin tyytyväisyydestä. Kuinka täydellinen kesäpäivä ei todella vaadikaan mitään muuta kuin hitusen lepoa, lämpöä ja kirjan, jota ei malta laskea käsistään.

Lisää tällaisia, kiitos.

Ps. Vaikka auringonottoa en ole enää vuosikausiin harrastunut, se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi ahkera aurinkovoiteiden käyttäjä. Etenkin kasvojeni, kaulan ja rintakehän alueella minulla on kaiken lisäksi runsaasti luomia (vaikka osa niistä jo poistettiinkin), joiden suojaamisesta olen hyvin tarkka. Pellavavaatteet ovat ihanan kevyitä vaatteita kesäpäivään ihoa auringolta suojaamaan, mutta kasvoille olen löytänyt nyt timanttisen luottotuotteen. Guinot’n Sun Logic-sarjan anti ageing-aurinkosuoja kasvoille (SPF30) suojaa tehokkaasti, imeytyy nopeasti ja on äärimmäisen riittoisaa. Lämmin suositus tälle siis!


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina | Vastaa

KIRJA, JONKA KANSSA VIETIN PÄÄSIÄISTÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

// Kirja saatu pr-näytteenä.

Pääsiäinen tuntui tänä keväänä todella pitkältä. Lomapäivät olivat piiiitkiä, ehdin tehdä kaiken minkä suunnittelinkin tekeväni, saatoin jopa sanoa ääneen, että kunpa arki alkaisi. Pääsiäisen aikana ehdimme nauttia ensimmäiset terassikahvit auringonpaahteessa ilman toppatakkia ulkosalla. Välillä katselinkin sitten taas jo ruokapöydän äärestä terassilla pomppivaa raekuuroa. Aivan kuin yksi kokonainen vuodenaikakin olisi ehtinyt vaihtua huhtikuun alun aikana. Pääsiäisen jälkeen viikonpäivänikin olivat samanlainen sekamelska kuin ne kahdeksan ruohonkortta, jotka onnistuin kasvattamaan pääsiäiseksi.

Reilu viikko sitten kiirehdin suoraan töistä postiin, sillä kännykkääni kilahti työpäivän aikana viesti, joka takasi sen, että pääsiäiseksi riittäisi tekemistä. Olen käsittämättömän onnellinen siitä, että saan bloggaajana PR-näytteinä myös kirjoja. En olisi vielä muutama vuosi sitten edes osannut haaveilla tällaisesta. Kirjat ovat minulle nimittäin se paras keino rentoutua, irtautua hetkeksi arjesta, ja ne ovat minulle jopa keino pitää yllä hyvinvointiani, hyvää oloa. Kun paketista ilmestyy uunituore kirja luettavaksi, hymy on heti korvissa.

Tällä kertaa paketista löytyi odottamani uutuus, Saara Cantellin romaani Kaikki tuoksuu lumelta. Arvatkaapa mikä ihastutti kirjassa heti ensimmäisenä? Tuo hurjan kaunis kansi tietysti. Tiedän, että kirjaa ei saisi arvioida kansiensa perusteella, mutta tällä kertaa upea kansi oli esimakua sivujen erinomaisuudesta. Sitä tämä kirja nimittäin oli, erinomainen. Se oli niin kiehtova, että laitoin kirjan luettuani heti tilaukseen Cantellin viime vuonna ilmestyneen esikoisromaaninkin. Kesken jääneet hetket saapuvat luokseni toivottavasti pian, sillä jäin janoamaan lisää tämän kirjailijan sanataituruutta ja tarinankerronnan mukaansatempaavuutta.

Kun luin kirjan takakannen, sydämessäni läikähti tunnistaessani jotakin tuttua. Tarinaa eteenpäin kuljettaa sukupolvien ketju, kolme naista eri aikakausilta. Teoksen sivuilla Olivia kertoo äitinsä ja äidinäitinsä elämästä omalle lapselleen. Tunnistaisinko kirjasta tuttuja piirteitä omasta historiastani, jossa oma mummuni ja äitini ovat kulkeneet läpi samojen aikakausien polkuja kuin Kerttu ja Tuija, Olivian isoäiti ja äiti? Pidän kirjoista, joissa liikutaan taitavasti eri aikakausien välillä. Tässä teoksessa lukija oli koko ajan hyvin selvillä siitä, mitä vuotta elettiin ja kenen tarina juuri silloin oli tarkastelun alla. Kolmen sukupolven tarina tutustutti lukijaa kuhunkin aikakauteen kertoen samalla näiden naisten elämänpoluista. Esiin tuotiin kauniita, mutta kipeitäkin tapahtumia elämien varrelta. Ja kuinka kauniisti nämä tarinat kietoutuivatkaan yhteen! Huomasin ajattelevani kirjan naisia myös sellaisina hetkinä, jolloin kirja ei edes ollut käsissäni. Ikään kuin tarina olisi edennyt, vaikka en sivuja olisi käännellytkään eteenpäin.

Kun sain kirjan päätökseen, huomasin henkäiseväni syvään. ”Olipahan kirja, kerta kaikkiaan hieno teos”, totesin. Samalla se oli läpileikkaus kolmen eri sukupolvea edustavan naisen elämästä, samalla se oli teos, joka opetti meille historiasta. Saara Cantell, minusta tuli fanisi.

”Haluan tuoda sinut sisään tarinaan sillä hetkellä, kun kaikki tuoksuu lumelta.”

Kunpa esikoisteoksesi saapuisi luokseni pian.

kaikki tuoksuu lumeltasaara cantell


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , | 1 vastaus