ENSIMMÄINEN AAMUPALA UUDESSA KODISSA

CURIOUSER & CURIOUSER | ruoka

*Postauksessa olevat Nanso-tuotteet on saatu blogin kautta/ Tokmanni & WHY NOT PR.

Elämä uudessa osoitteessa on alkanut. Arki ei ihan vielä startannut rullata normaalia kulkuaan, sillä kesälomani jatkuu vielä muutaman päivän ja hyvä niin. Nyt tarvitsen vielä hetken lepoa ja aikaa nauttia uudesta kodistamme. Muuttolaatikot on purettu ja asiat ovat löytäneet paikkansa, vanha koti on siivottu valmiiksi uutta asukasta varten ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, seuraavaksi voinkin sitten alkaa odotella kesäflunssaa, kun stressi hellittää ja kroppa pääsee lepäämään. Minulle käy niin joka kerta lomankin alkaessa, toivotaan, että tämä vuosi tekee sääntöön poikkeuksen.

Tänään oli myös ensimmäinen rauhallinen aamu kotona ilman, että tarvitsi katsoa kelloa tai kiirehtiä. Katoin aamupalan ruokailutilaamme ja tämä, oi tämä, taitaa olla yksi lempikohdistani uudessa kodissamme. Olen aina haaveillut suuresta ruokapöydästä, jonka ääreen mahtuu ainakin kymmenen ihmistä ja nyt minulla sellainen on. Pöydän ääreen mahtuu jopa tusina rakkaita, joten toivon, että tämän puupöydän ääressä tullaan näkemään vielä monet kahvi- ja ruokailuhetket läheisten kera. Tänä aamuna nautin kuitenkin aivan ypöyksin aamupalahetkestäni, en raaskinut edes herättää miestä kaverikseni, jotta hänkin sai nukkua univelkojaan pois.

Sain Tokmannilta juuri sopivasti aivan ihanan kesälahjan, kun sain valita uuteen kotiimme haluamiani Nanso-malliston astioita. Tehtävä oli vaikea, sillä Nanson yksinoikeudella Tokmannilla myytävät kuosit olivat kaikki kovasti mieleeni ja kaiken lisäksi printtejä voi jopa näppärästi yhdistellä toisiinsa! Niinpä keittiöstämme löytyykin nyt sekä Hippu- että roosanvärisellä Pioni-kuosilla varustettuja astioita ja serviettejä. Nämä posliiniastiat viehättävät omaa silmää kovasti ja etenkin tuo Hippu-kuosi on mustavalkoisuudessaan täydellinen lisä astiakaappiini – kaipaan aina välillä muumimukien rinnalle hillitympiä kuoseja! Tämä ”tupaantuliaislahja” teki ensimmäisestä arkiaamupalastani uudessa kodissa vielä hippusen spesiaalimman. Olen melko varma siitä, että juuri Hippu-kulhon ansiosta jopa kaurapuuro maistui tänään tavallista paremmalta.

Mutta nyt, toivotan pionien tuoksuista päivää juuri sinulle – varasin itselleni täksi päiväksi hemmotteluhoidon ja tänään jos koskaan se tulee todella tarpeeseen! Vielä yksi kuppi kahvia ja sitten kohti maanantaita.


Kategoriat: ruoka | Avainsanoina | 11 vastausta

TYHJÄ KOTI

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Tuolla parvekkeella juhlin yksisarvisen sarvi otsassani kolmekymppisiäni valtavien kultaisten ilmapallojen katveessa yksisarviskakkua mussuttaen. Viisi vuotta aikaisemmin iloitsin, kun vaarini pääsi juuri syntymäpäivieni alla sairaalasta ja tuli juhlimaan 25-vuotiasta tyttärentytärtään. Ja tuossa eteisessä otimme kuvan sormuksistamme, kun menimme kihloihin ja kutsuimme kuvan myötä koko sukulaisporukan syömään kakkua. Tuossa jääkaapin edessä itkin lattialla katkerasti, kun olin etsinyt tuntikausia kihlasormustani enkä löytänyt sitä mistään. Ja sinne samaiseen jääkaappiin kurkkasin palatessamme unohtumattomalta joulureissulta New Yorkista huomatakseni, että äitini oli täyttänyt reissumme aikana jääkaapin jouluherkuilla.

Tuosta olohuoneen ikkunasta katselin pimeään yöhön, kun olin juuri saanut äidiltäni puhelun, että rakas vaarini on nukkunut pois ja tuosta samaisesta ikkunasta katselin onnesta sykkyrällä sairaalan suuntaan, kun pikkusiskoni oli juuri synnyttänyt esikoisensa.

Tuossa keittiönpöydän ääressä näpertelin onnellisena hymyillen pikkusiskoni häitä edeltävänä iltana kukkavieheitä bestmaneille ja tuossa eteisen oviaukossa seisoin täristen, kun tajusin, että on aika lähteä viemään pientä pörröistä ystäväämme Eppua viimeiselle matkalleen. Ja samaisessa oviaukossa seisoin monen monta kertaa iloisesti naurahdellen, kun koiramme juoksi minua hurjaa vauhtia kipittäen vastaan tullessani töistä. Tuossa työpöydän ääressä istuin, kun sähköpostiin saapui tärkeitä, uraani mullistavia ja sille suuntaa-antavia sähköposteja ja tuon postiluukun edessä hymähtelin, kun kiinteistönhoitaja kävi vaihtamassa nimemme unelmien asunnon oveen. Nyt unelma on muuttunut ja se on toisaalla.

Kotimme seinät ovat nähneet paljon. Iloa ja surua, hymyjä ja kyyneleitä. Ihmiselämää koko kirjossaan syntymästä kuolemaan. Tyhjät seinät täyttyvät pian uusien asukkaiden muistoilla. Me lähdemme luomaan uusia muistoja uuteen asuntoon, joka tuntuu jo kodilta.

Kiitos koti. Olit meille hyvä.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina | 10 vastausta