LEMPIKOHTANI UUDESSA KODISSAMME

CURIOUSER & CURIOUSER | sisustus

On tullut aika alkaa pikkuhiljaa raottaa teillekin ovea uuteen kotiimme. Kaikki alkaa olla paikoillaan, mitä nyt pari kalustetta on vielä matkalla työhuoneeseeni. Laatikot on kuitenkin purettu jo aikoja sitten ja suuret linjaukset sisustuksen suhteen on laadittu. Tärkeimmät huonekaluhankinnat on tehty ja pienet tärkeät yksityiskohdat ovat löytäneet paikkansa. Kotimme lempikohta valmistui itse asiassa sisustuksen osalta heti, kun tavarat oli kannettu sisään. Tiesin mihin ja miten haluan lempinojatuolini sijoittaa ja kuinka ollakaan, tämän kohdan sisustaminen ja kodikkaaksi tekeminen ei vaatinut kuin kaksi uutta, tarkoin harkittua hankintaa. Kaikki muu oli jo valmiina.

Muistatteko, kun raahasin (..Matin mielipidettä asiasta kysymättä) tuon valtavan nahkanojatuolin edelliseen kotiimme bongattuani sen Kodin1:n loppuunmyynnistä? Tuoli on yksi elämäni parhaista hankinnoista ja se on osoittautunut vuosien varrella tuoliksi, jonka syliin on aina ihana istahtaa. Maksoin siitä muistaakseni 50 euroa, joten kaiken kaikkiaan hankinta oli äärimmäisen kannattava. Tuolille heittämäni tekokarva oli sen sijaan alunperin pehmikkeenä vanhan kotimme keittiöntuolilla ja vaaleanpunainen tyyny löysi luoksemme viime vuonna Hemtex-yhteistyön kautta, samoin kuin tuo kultajaloilla seisova lasimaljakkoni. Olen vannoutunut harsokukkahörhö, joten toki niitäkin oli uuteen kotiin heti saatava. Rakkain tämän kohdan esineistä on ehdottomasti kuitenkin tuo pikkusiskoni virkkaama matto, joka vihdoin löysi sen arvoisen paikan kodin keskipisteenä.

Verhoiksi valitsimme nurkkaan aiemmin makuuhuoneessamme olleen Vallilan pimennysverhon ja värimaailmaa tasoittaa kauniisti roosanvärinen Ikean sivuverho. Tyhjiä seiniä en osannut katsella kauaa, vaan vanhat tutut taulummekin löysivät jälleen paikkansa olohuoneesta. Edellinen asukas oli jättänyt niille jopa täysin sopivat ruuvit seinään. Uusien reikien tekemistä pyrin välttämään seinäpinnoille viimeiseen asti.

Mutta entäpä ne uudet hankinnat? Huomasittekin ehkä jo tuon kultaisen lattiavalaisimen, joka tekee lukunurkkauksesta täydellisen. Sain sen rakkaalta muoriltani tupaantuliaislahjaksi. Kyseessä on Ikean Barometer-valaisin, joka on muotokieleltään mielestäni niin kaunis, että tuo tila ei juuri muita koristeita tarvitsekaan. Toinen uusista hankinnoista on sen sijaan tuo musta tarjotinpöytä, sekin Ikeasta, ja tukeva pikkupöytä löytyi alennuksesta alle 20 euron hintaan. Hankintoja, jotka kestävät jälleen aikaa.

Tässä pieni maistiainen olohuoneestamme, joka on kooltaan huoneistamme suurin. Samaan tilaan mahtuu myös suuri ruokailuryhmä ja sohvakin, joten esittelen vielä myöhemmin huoneen teille kokonaisuudessaan, sitten, kun ne viimeisetkin yksityiskohdat ovat paikoillaan.

Palanen kerrallaan.


Kategoriat: sisustus | Avainsanoina | 11 vastausta

MINUN KOTINI

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

 

Kaupallinen yhteistyö: OP Koti

Oikaistaanpa heti pari ennakkoluuloa tamperelaisista. Ruokaympyrämme ei koostu pelkästään mustasta makkarasta, seuraamme muitakin urheilulajeja kuin jääkiekkoa, käytämme muitakin kulkuneuvoja kuin nyssejä ja jos totta puhutaan, ärrämme ei puheessa ole ihan niin raflaava kuin mitä moni Tampereen murretta jäljitellessään päristelee. Kaikkien tamperelaisten nimi ei ole myöskään Raipe, eikä jokainen meistä osaa Popedan Pitkää kuumaa kesää ulkomuistista. Sen sijaan totta on se, että Pyynikin Näkötornin munkkia ei voi syödä nuolaisematta huuliaan ja legendaarisen Pizzeria Napolin listalta todellakin löytyy yli sata erilaista pizzaa. Tammerkoskesta sen sijaan bongaillaan aina kosken tyhjentämisen aikaan lukuisia sillalta kiukuspäissään kosken huminaan heitettyjä sormuksia ja vaikka kyseessä onkin maailman saunapääkaupunki, meistä kaikki eivät pulahtele avantoihin tai istu ilta toisensa jälkeen 1900-luvun rakennetun historiallisen Rajaportin saunan lauteilla. Mikäli opit jo postaukseni ensimmäisestä kappaleesta jotakin uutta, otapa minua ja OP Kodin kiinteistönvälittäjä Heidi Koivusta kädestä ja lähde kanssamme viettämään kesäpäivää Tampereelle. Jota muuten harva paikallinen kutsuu Manseksi. Kerron teille, mikä Tampereesta tekee minulle kodin.

Aloittakaamme siis kaunis kesäpäivämme kaukaa ratikkatyömaan ulottumattomista. Kirjaimellisesti kaukaa, nimittäin Kaukajärveltä, jota minä saan kunnian kutsua kodikseni. Itse olen tämän vehreän lähiön kasvatti ja pyörinyt ympyrää kodista kotiin jo lukuisia kertoja, maisemaa kuitenkaan suuresti vaihtamatta. Kukapa sitä nyt kodistaan minnekään osaisi lähteä? Vilusenharjulta avautuvat näkymät niin järvelle kuin legendaariselle melontastadionillekin, ja hurjapäisimmät tamperelaiset nappaavat tällä harjulla BMX-pyörän alleen. Itse tyydyin ihastelemaan vain maisemia ja kiipeilemään trial-pyöräilypuiston esteillä. Toivottavasti ette odottaneet näkevänne minua tällä rastilla skeittilaudalla. Kesäpäivämme olisi voinut päättyä lyhyeen ja olisimme päätyneet keskussairaalan ensiapuun. Tärkeä ja oleellinen osa Tamperetta toki sekin.

Harjulle kiipeäminen sai nälän kurnimaan mahanpohjassa (ei, me emme suuntaa mustalle makkaralle, minähän sanoin jo!), joten kiitäkäämme ohi Nekalan siirtolapuutarha-alueen, joka puhkeaa kirjaimellisesti kukkaan tähän aikaan vuodesta. Siirtolapuutarhamökit ovat kaikessa herttaisuudessaan ja idyllisyydessään Tampereella tuttu näky ja varsinkin kesäisin ne keräävät myös turisteja ihastelemaan taidokasta kukkaloistoa ja miniatyyripuutarhoja. Jopa tällainen kaupunkilaistyttö kuin minä voisi lämmetä tällaiselle mökkielämälle.

”Jos haluat nähdä ihania puutarhoja, suloisia mökkejä ja kiireetöntä tunnelmaa, astu portista sisään Nekalan, Litukan tai Raholan siirtolapuutarha-alueelle, kuljeskele kujilla ja ihastele. Idyllinen paikka keväästä syksyyn.”

Heidi Koivunen, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Pirkanmaa

Täällä torit kuhisevat elämää kesäisin kuin muurahaispesät. Tammelantoria moni pitää Tampereen herkullisimpana torialueena, mutta itse valitsen monesti ruokapaikaksi Laukontorin. Laukontori sijaitsee veden äärellä, vierestä löytyy kaksi lempparikirppistäni, Radiokirppis & Tarina, ja ruokatarjonta on vähintäänkin yhtä hyvä kuin Tammelantorilla. Itse mussutan kesäisessä polaroidissa täytettyä vohvelia, mutta koska kuitenkin mietit asiaa, kerrottakoon, että kyllä, Laukontorilta löytyy myös Tapolan kiska. Jatketaanpa matkaa, seuraavaksi haluaisin nähdä hieman taidetta, ilmaiseksi tietysti. Säästetään pennoset Minettin jätskikioskille.

Mikäli historiankirjat on luettu tarkkaan, tiedätkin jo varmaan, että rakas kotikaupunkini on merkittävä teollisuuskaupunki. Astelkaamme siis samoille nurkille, joilla hehkulamppu syttyi ensimmäisen kerran ja joilla Finlaysonin tehtaat valmistivat taidokkaita tekstiileitä. Aivan kuin kuulisin historian havinan korvissani! Metsästät sitten sitä täydellistä instakuvalokaatiota tai kaipaat silmänruokaa, Finlaysonin Art Area on näkemisen arvoinen rasti. Katutaidetta pääsee ihastelemaan ilmaiseksi ja tamperelaisten tiimihengestä kertonee jotakin se, että maalauksia telattiin asfalttipintoihin yhdessä tuumiin, kaikille avoimessa maalaustapahtumassa Museoiden Yössä. Eikä sillä, kannatatko Ilvestä vai Tapparaa, ollut mitään merkitystä.

Mutta hei, aivan kuin olisin nähnyt juuri harvinaisen Pokemonin vilahtavan ohi. Kuljetaanpa pitkin rakkaussiltaa puistolle, joka nousi pari vuotta sitten tamperelaisten Pokemon-pelaajien kohtaamispaikaksi. Villityksen laannuttua pelaajien ja Pokemonien sijaan, paikka kuhisee pikkuväkeä ja voin milteipä vannoa, että tässä puistossa ei taatusti tarvitse ikinä leikkiä ilman kaveria.

 

”Tampereen keskustan ihanin leikkipuisto on Pikku Kakkosen turvallinen ja viihtyisä puisto, joka innostaa liikkumiseen ja leikkimiseen. Se on viihtyisä paikka myös isommille temmeltäjille ja aidattu hyvin. Kesäkahvila ja paljon myös istumapenkkejä levähtämiseen löytyy puiston alueelta.”

Heidi Koivunen, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Pirkanmaa

Täytyyhän meidän kesäpäivästämme hankkia myös jokin ihana muisto. Shoppailuhammastani alkoi juuri kolottaa, mutta ketjumyymälöiden ja kauppakeskusten tarjonnan sijaan, nyt kaivataan uuteen kotiin jotakin persoonallista. Suloisimmat tuliaiset löytääkin Tampereelta kotiinviemisiksi Kehräsaaresta, kohti taivaita nousevan vanhan tehdaspiipun juurelta. Käsityöläiskortteli ja hurmaavat uniikit putiikit saavat lompakkosi tutisemaan, mutta tällä kertaa mopo pysyy käsissä ja mukaan lähtee vain suloinen kortti vierashuonetta varten kehyksiin.

Nyt haetaan kyllä sumpit ja suunnataan lepuuttamaan jalkoja jonnekin pois keskustan vilinästä. Arboretum, unelmien puutarha Hatanpäällä, näkyy ruusuloistonsa ansiosta jo kaukaa ja näiden valtavien puiden katveessa on helppo hengähtää hetki. Olisipa meillä piknikvarusteet mukana! Mutta kerropa Heidi, minne minun kannattaisi vielä kesällä suunnata? Lempääläänkö?

”Lempäälän keskustassa on herttainen Kahvila ja Teehuone Siiri. Ihana vanha talo sijaitsee järven rannalla. Tarjolla on itseleivottuja herkkuja ja kodikas, juhlava sekä kiireetön tunnelma vuosien takaa. Paikalle pääsee myös veneellä ja palvelu on hyvää. Kauneutta löytyy joka puolelta, sillä luontopolku kiertää järven vierellä kahvilan pihasta.” 

Heidi Koivunen, kiinteistönvälittäjä, OP Koti Pirkanmaa

Lupaan Heidille seikkailla kesän aikana Lempäälässä ja piipahtaa aistimassa Siirin tunnelmaa, uusia ihania kahviloita on aina kiva testata. On aika jättää keskusta taakse ja suunnata kohti omaa kotia. Tampere, oi sinä olet niin kovin rakas ja tärkeä minulle, siksi olikin ihana ottaa myös teidät mukaani tälle kesäseikkailulle.


Nyt haluan päästää teidät ääneen! Jakamalla oman, spesiaalin suosikkipaikkanne omalta kotiseudultanne tämän postauksen kommenttiboksissa, osallistut K-ryhmän 50 euron lahjakortin arvontaan. Paikka voi olla tunnettu, tai kaukana turistimassoista, pääasia, että se on juuri sinulle rakas. Osallistumisaika päättyy 5.7. klo 23:59 ja arvonnan säännöt löydät täältä. Nyt näppäimistö laulamaan ja vinkkejä tänne päin – josko saisin vinkeistä ideoita seuraaville kesäretkilleni!

EDIT:// Osallistumisaika on päättynyt ja voittajaan on oltu sähköpostitse yhteydessä. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja tervetuloa tutustumaan Tampereen kesään! <3


Olipa meillä ihana kesäpäivä, mutta nyt tekisi kyllä vähän mieli sitä mustaamakkaraa. Pualukkahillolla tiätysti. Moro ny.

 


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , , , | 44 vastausta