Kävellessäni eilen kevätillassa pitkin Hatanpään Arboretumin hiekkaisia polkuja, huomasin viettäneeni vuoden ensimmäisen viikonlopun, joka tuntui kesältä. Vaikka helteet eivät hellineetkään, viikonlopussa oli jotakin sellaista taikaa, jonka huomaa olossaan vain kesäisin. Kesätaikaa, kenties. Enkä puhu nyt ilmassa leijuvasta ja kaiken kuorruttavasta siitepölystä tai voikukissa pörräävistä pörriäisistä. Vain kesäisin sitä voi sunnuntai-iltana huomata, kuinka viikonloppu ilman suunnitelmia onkin muotoutunut yhdeksi parhaista viikonlopuista ikinä.
Todettakoon heti aluksi, että viikonloppuni oli kaiken kaikkiaan kovin tavanomainen kesäviikonloppu. MM-lätkä pyöri telkkarissa pariin otteeseen, Matti vietti päivän maalla töitä paiskien ja itse ahersin kuvausjuttujen parissa. Viikonlopusta ihanan tekikin se, että mukaan mahtui paljon ex tempore-juttuja. Sunnuntaiaamuna puhelimeen kilahti viesti, jossa sovittiin perheen kanssa veneen vesillelaskusta ja kesän ensimmäisestä veneretkestä ja koko päivä kuluikin lopulta perheen kesken. Makkarat paistuivat nuotiolla, siskontyttö oli niin ylpeänä uusista pelastusliiveistään ja minä parhaani mukaan juoksin karkuun hyttysiä. Todellista kesäoloa siis! Illalla päätimme vielä lähteä Matin kanssa iltakävelylle Arboretumiin ja koko puisto oli täynnä hymyileviä kesätyyppejä, jotka vuoronperään ottivat selfieitä ruusupuutarhan kukkaanpuhjenneiden istutusten edessä. Tulppaanit vetivät porukkaa niin puoleensa, että itse päädyin seisoskelemaan vain betonihökötyksen eteen. Vielä on kevätkesää jäljellä, joten tulppaanit, I’m coming for you!
Neuletakki: Monki
T-paita: NLY Trend
Aurinkolasit: Shadeshares (*lainassa Matilta)
Kengät: Sowhat
Farkut: H&M
Rauhallinen viikonloppu teki oikein hyvää, sillä viime viikon arki-illoista jokainen kului kuvaustöitä tehden (aivan ihanaa tosin sekin!). Tälle viikollekin luvassa on useampia upeita projekteja, joihin tartun kovalla kesäinnolla. Hassua, mutta tuntuu siltä, että omatkin akut latautuvat huomattavasti nopeammin kesäisin. Tällä viikolla pääseen lyömään lukkoon myös kesän viralliset kesälomat ja tuntuu käsittämättömältä ajatella, että ensi viikon tiistaina kalenterinlehti käännetään jo kesäkuun puolelle. Mihin tämä kevät oikein vierähti!
Eletään vasta toukokuun loppua ja jo nyt olen päässyt nauttimaan kesän parhaista paloista. Ja mitään erikoista en kesääni edes kaipaa. Vain juuri tällaisia viikonloppuja lisää, kiitos. Nyt ladatuilla akuilla kohti uutta viikkoa.
Ps. Hassua, miltei päivälleen tasan vuosi sitten asukuvapostauksessa oli myös lemmikkejä ja leopardilenkkareita. Varmoja kesän alkamisen merkkejä nuo selvästi.. ;)
