Tänäkin vuonna on ihana täyttää vuosia. Tänäkin vuonna olen erityisen kiitollinen siitä, että voin hyvin, elämä on mallillaan ja kännykkään on jo aamun aikana saapunut useampia onnitteluita läheisiltä ja teiltä. Kuinka se lämmittääkään mieltä. Se, että rakas lähipiiri muistaa ja on mukana elämässäni vuodesta toiseen. Olen onnekas.

Onnea minä. Hyvää syntymäpäivää minä. En aseta tulevalle ikävuodelle tavoitteita tai heitä edes sen suurempia toiveita ilmoille. Mennään päivä kerrallaan, kuten tähänkin asti. Kolmekolme täältä tullaan.

Milloin kuva on otettu? Kuva on otettu eräänä kaatosateen kuorruttamana maanantai-iltana 13. heinäkuuta iltaseitsemän aikaan.

Missä kuva on otettu? Ystäväperheen ruokapöydän ääressä.

Mitä kuva esittää? Kun kännykkään kilahtaa maanantai-iltapäivänä ääniviesti, jossa meitä pyydetään viettämään herkullista iltaa ystävien luokse, on kutsusta vaikea kieltäytyä. Ja onneksi ei tällä kertaa tarvinnutkaan, sillä edessä oli harvinainen vapaailta. Ystävämmekin taisivat hämmästyä, kun kerrankin pystyimme vastaamaan ex tempore-kutsuun ”Me tullaan!”.

Mitä mietit sillä hetkellä, kun kuva on otettu? Tämän kattauksen nähtyäni mietin hetken aikaa, olinko lennähtänyt yhtäkkiä Barcelonaan. Tuohon upeaan kaupunkiin suuntautui ensimmäinen ulkomaanmatkani (täältä voitte käydä tsekkaamassa ensimmäisen lentomatkani fiiliksiä vuodelta 2011!), ja yksi parhaiten mieleeni jääneistä asioista tuolta reissulta oli ehdottomasti mieletön tapas-tarjonta. Ja sen verran taitava kokki löytyy myös ystäväperheestämme, että makunystyräni olivat äärimmäisen vakuuttuneita siitä, että ”kyllä, nyt ollaan Barcelonassa”. Maanantaikin voi toisinaan osoittaa kyntensä. Hyvässä mielessä. Mikä ihana kesäilta meillä olikaan.