Suuri Käsityö-lehden torstaina ilmestynyt numero oli metsästettävä välittömästi sen ilmestymispäiväni käsiini. Veera, tuo bloggaajakonkari ja monitaituri, suunnitteli nimittäin yhteistyössä lehden kanssa malliston ja nähtyäni kuvan Veeran suunnittelemasta mekosta, päätin ottaa syyslomaprojektikseni kaivaa ompelukone esiin muuton jäljiltä. En ollut ommellut hetkeen, mutta luotin siihen, että yksinkertainen ohje ja selkeät kaavat helpottaisivat onnistumistani. Niinpä otin suunnaksi Ideaparkin Eurokankaan ja siskoni bongattua uutuuksien joukosta timanttisen kauniin Velvet Foliage-kankaan, olin jo melko varma siitä, että pian ylläni olisi syksyn kaunein mekko.

Siispä hommiin; kaavat voipaperille ja kone sauhuamaan, hitusen olivat taidot ruosteessa, mutta lopulta mekon tekeminen vei kokonaisuudessaan vain pari tuntia aikaa!

Veeran suunnittelemia mekkoja löytyy Suuri Käsityö-lehden sivuilta kaksin kappalein, ja itse lähdin toteuttamaan mekkoa hitusen soveltaen. Kangasvalinnastani johtuen päätin jättää mekosta pois taskut ja piilovetoketjun, ja avarsin myös hieman mallia selkäpuolelta. Materiaalivalintani oli melko ohutta, ja jos nyt lähtisin mekkoa tekemään uudestaan, saattaisin valita kankaaksi jonkin hieman tukevamman materiaalin, esimerkiksi sen kaltaisen, josta Veeran oma mekko oli toteutettu. Myös kaavat piirsin juuri joustavan materiaalin vuoksi kokoon 36; aavistelen kankaan hieman venyvän käytössä, joten otin varman päälle, ja tein harjoitusmekostani vähän napakamman.

Onnistuin! Mekko valmistui ja se on myös täysin käyttökelpoinen – harjoittelua tämän harrastuksen henkiinherättäminen taas hieman vaatii, mutta nyt, kun ompelukone on jälleen nostettu esille ja langoitettu, hommiin tarttumisen kynnys on huomattavasti matalammalla! Kiitos siis Veeralle ja Suuri Käsityö-lehdelle inspiroimisesta. Kiva fiilis, kun saa ompeluprojektin näin näppärästi valmiiksi. <3