Mistä tietää, että uusi tukka on ihana? Siitä, että ei malta odottaa päivänvaloa, vaan ottaa jo illan pimeydessä heti kampaajalta tullessaan kuvia uudesta OTSIKSESTAAN. Kyllä! Siinä se taas on!

Koska historia monesti toistaa itseään, otsisinnostustani lähestyttiin tällä kertaa vähän toisella tapaa. Kirsi ei leikannut minulle tasamittaista paksua otsatukkaa, vaan päätimme yhdessä, että parempi vaihtoehto lienee sivuverho-otsis. Tiedättehän? Se sellainen otsis, joka kasvaa nopeasti korvan taakse, jos/KUN siihen kyllästyy. Ja tästä minä tykkään! Ilme on heti pirteämpi, ponnarikampaus on kivannäköinen otsiskarvojen ansiosta ja vaikuttaa siltä, että uusi look piristi heti mieltäkin. Sävystä tuli yksi upeimmista ikinä, enkä siksi halunnut vielä paljastaa sitä pimeässä otetuissa kuvissa, jotka eivät kerro totuutta. Viileän vaaleaa hain ja sitä sain. Kuvia luvassa pian!

Mutta mitä sanoo arvon raati otsisratkaisustani?

Ps. Kirsi tekee siis taikojaan Kaukajärvellä Blinkissä — lämmin suositus! <3

*Mainio-asu saatu.