Mulla on maanantaina jälleen kampaaja, ja aina muutamaa päivää ennen Kirsin tuoliin istahtamista alan jossitella. Tiedän, että oma juttuni on vaalea hiuspehko, mutta siitä huolimatta jossittelen ja mietiskelen josko voisimme sittenkin tehdä vähän suurempia muutoksia. Vuonna 2011 en enää jossitellut, vaan tein sen mistä olin pitkään haaveillut. Käänsin takkiani ja testasin josko bruneteilla olisi sittenkin hauskempaa kuin blondeilla.

Rakastin näitä hiuksia niin paljon. Oli hauskaa olla välillä aivan toisennäköinen ja testata aivan erilaista lookia. Jonkin aikaa yhteiselomme ruskeiden hiuksien kanssa olikin melko ruusuista. Sitten alkoi tapahtua. Jostain käsittämättömästä syystä tumma väri ikään kuin pakeni hiuksistani ja lopputuloksena hiukseni alkoivat vihertää. Tälle ei keksitty mitään loogista syytä ja kun tilanne toistui kerta toisensa jälkeen, jätin ajanjakson brunettena taakseni ja aloitin pitkän ja kivikkoisen tien takaisin kohti blondiutta.

Törmäsin tänään pitkästä aikaa näihin arkiston aarteisiin ja hetken aikaa mielessäni jopa käväisi ajatus ”.. mitäs jos?”, mutta nopeasti muistin kuinka kamala prosessi hiustenvärjäily tuolloin olikaan. Niinpä tämä tuuliviiri lopetti nopeasti jossittelun ja aikoo tylsistellä maanantaina Kirsin käsittelyssä.

Onko joku matkannut Curiouser & Curiouserin mukana jo vuodesta 2011 ja muistaa tälläisen hairahduksen tummien kutrien puolelle? ;)

IN ENGLISH : Look! It’s me! In the year 2011! That’s when I decided to try something new and here’s the outcome. For a while, I loved this look. I looked so different and the brown hair looked gorgeous. But then, something changed and for some reason, the brown color wasn’t my thing after all. But what do you think, which look is better for me?