Olen noin kuukauden ajan suunnitellut reissua Ikeaan. Olen tehnyt listaa sitä, mitä kodin pikkutarvikkeita tarvitsisin ja mitä välttämättömyyksiä esimerkiksi keittiöstä puuttuu. Myös työhuone kaipaa hieman lisää säilytystilaa, kansioita ja lokerikkoja, joten Ikeaan oli nyt päästävä.

Niinpä niin.

Kyllä kannatti ihan lähteä menettämään hermonsa tavaratalon uumeniin, kun lopputuloksena oli tälläinen saalis. Pehmokettu poikineen, tulppaaninsipuleita ja viltti, joka ei edes sovi meidän väreihin.

Kaikkihan lähti menemään päin honkia jo Ikeaan saapuessani, kun SE TEKEMÄNI LISTA oli unohtunut kotiin. Menin lihapullille, söin mahani täyteen ja olin ihan valmis lähtemään kotiin. Ruokalepo ei ole mikään vitsi, vaan hyväksi havaittu toimintamalli. Lähdin kiertelemään tavarataloa, bongasin lastenosastolta ketun ja päätin ostaa sen Epulle synttärilahjaksi, pikkuketun voisin viedä tuliaisiksi vanhempieni koiralle (ihan kuin kukaan raaskisi erottaa vauvakettua emostaan..). Jatkoin matkaani, tulin vilttiosastolle, parin euron viltti matkaan. Kyllä tuo johonkin sopii. Matka jatkui kohti kassaa, kappas, tulppaaninsipuleita, kyllähän kerrostalossa asuva niitä nyt pari pakettia tarvitsee (ihana yhdistelmä, musta ja keltainen!) ja pikakassan kautta autolle.

Porukoiden koiraa Eetua ei kiinnostanut pätkääkään tuo kettu. Täällä mä nyt sitten onnellisena kökötän sohvalla viltin alla kettulelu kainalossa ja mietin mitä ihmettä mä noille tulppaaninsipuleille teen.

Ensi kerralla: ota Noora se lista mukaan. Meillä ei edelleenkään ole kunnon leikkuulautaa.

// Hi guys! I was supposed to do some interior design shoppings today, but everything didn’t go according to my plan and here’s what I bought. Great. Well, I think at least the foxtoy will be a nice surprise for Eppu the dog. Better luck next time.