Mun sisuksissa asustaa pikkuinen martta kodinhengetär, joka saa minut välillä innostumaan käsitöistä. Ei sillä niin väliä ole mitä näpertää, kunhan jotain pääsee tekemään. Puikot viuhuvat välillä tiuhaankin tahtiin, viime talvella sukka- ja tumppuinnostus kuitenkin laantuivat, kun jokaisesta sukasta puuttui kantapää, ja tumppuihin harvemmin osasin kutoa peukaloa. Onneks naapurissa asustaa muori, joka täydentää nopeasti sukka- ja tumppuvarastot kuntoon mikäli tarve vaatii :)
No nyt löysin vanhan langan lopun harmaata Seitsemää veljestä ja kudoin aamupäivän iloksi itselleni pannan, jollaisen meinasin Ginan aleista ostaa. Lanka on jäämistöjä Epun puvun kudonnasta, joten nyt me mätsätään oikein kivasti yhteen ulkoilemassa ;)
Siitä ei sitten lopulta kuitenkaan tullut ihan niin kivaa kun mitä ajattelin. Väri on kiva, mutta pannasta tuli liian leveä. :( Ehkäpä askartelen vielä toisen samanmoisen, hieman päähän sopivammaksi ja ehkäpä tällä kertaa vaikkapa erivärisestä langasta.
Älkää huoliko, panta on ulkoiluvaruste, mutta kuvailinpa nyt se päässä tämän päivän asukuvatkin :) Ginan yli-iso korallinvärinen mekkopaita on myös perjantain shoppailuretken löytö, samoin kuin kaulassa killuva ihastuttava harmaa kaulakoru. Paidalle hintaa jäi -50 %:n alennusten jälkeen 9 euroa, ja kaulakorulle 7 euroa. Farkkuleggarit ovat myös Ginan valikoimista.
Vielä aion kuitenkin vielä harmaan ylileveän pantani ulkomuotoa kohentaa. Kaivoin laatikoiden syövereistä sinne kadonneita aarteita, joita käyttämällä voisi harmaata yksiväristä pantaa hieman parannella. Onko ruskea iso rusetti liian ”katsokaa mun pannassa on rusetti”-koriste vai riittäisikö joku pienempi vanha rintaneula päänpäälle koristeeksi? Harmillista, mutta yhtään strassikiveä en löytänyt, joita olisi voinut pantaan kiinnittää. Pikku blingling ja villahan kulkisivat käsi kädessä oikeinkin mukavasti, tai ainakin nooramaisesti.. ;)
Eppu odottaa kesää ja lämpimiä ilmoja varmaankin yhtä paljon kuin minäkin. Villapaidan päälle kiskominen saa miehen mielen matalaksi. Ja kohta taas pitäisi lähteä lenkille. Pitäsköhän sillekin väkertää oma korvia lämmittävä panta.. ;)
Lenkkeilyn jälkeen pyhitänkin loppuillan blogin tulevaisuutta suunnitellen. Koska bloggailu on vienyt minut ihan mukanaan, haluaisin keksiä tulevaa vuotta ajatellen paljon uusia juttuja, jotka pitäisivät sekä minun motivaationi kirjoittaa, että teidän mielenkiintonne paremmin yllä. Hyvä blogivuosi tästä vielä tulee, siitä oon ihan satavarma.. ;)
