Mun Tinkerbell ei oo kyllä ihan Hiltonin veroinen, mut täytyy myöntää, että city-Eppu pistää kyllä tolla riehumisellaan sudet ja karhut jonoon. Mä oon siis maaaaalla! Ja kyllä maalla on mukavaa. M on siis kotoisin täältä Virtojen läheisyydestä, ja kotitilaa ympäröi peltoo, peltoo, nii ja peltoo ja on tossa vieressä viä yks peltokin. Tultiin tänne viettämään seesteistä keskiviikkoiltaa, jonka varjopuolena on aamuviideltä herääminen, jotta M ehtii töihin ajoissa.

Rentouttavan ja makuhermoja herkistelleen ruokahetken jälkeen me lähdettiin majavajahtiin. No niinpä! Kuka ees tiesi, että Suomessa on majavia. WTF?! Majavat on kuulemma nyt vähän riesaks täällä, ja pitihän niistä nyt lähtee ottaan kuvia. Ensinnäkin en kyllä todellakaan tienny, että majava voi olla häntä mukaanlukien metrin mittainen! Tän tajusin vasta sitten, kun näin keskellä metsää armottoman LUOLAN, joka oli kuulemma majavan kaivama. Voi morjesta, olin ihan varma, että kohta joku mutanttimajava armeijoineen hyökkää takavasemmalta kimppuun, ja niin päätyisi Noora-tyttö Iltalehden otsikoihin ”Majava raahasi City-tytön pesäänsä”. Oon semipaljon hyttysallerginen, ja kun näyttää suurinpiirtein kosmonautilta vaatetukseltaan, luulis, että ne hampuusit ei iholle pääsis. Noh, poski punottaa ku tomaatti konsanaan ja kädestä löysin seittemän puremaa. Nice! Sitä majavaa ei me sitten koskaan kuitenkaan nähty, pato nähtiin ja siis noita käytäviä, mutta majava pysy piilossa. Oli varmaan vaanimassa toisella padolla penskoille city-tyttöjä iltapalaks.

Loppuilta ajeltiin viä metsäteitä jos nähtäs vaikka hirviä (!!!), mut ei nähty niitäkään. Täytyy varmaan tyytyä vaan kattomaan Avara Luonto sunnuntaiaamuna. On ollut mukava ilta, todellakin erilainen keskiviikkoilta kuin yleensä, harvoin sitä majavoita metsästetään kotopuolessa ;)