Ähtäri Zoossa käyminen on kuulunut jo useampana vuonna kesäperinteisiimme. Tänä vuonna päätimme kuitenkin aikaistaa käyntiämme jo pääsiäiseen – malttamattomina nimittäin odotimme tapaavamme Pyryn ja Lumin!
Snowpanda House eli Pandatalo oli vielä rakenteilla, kun viimeksi kävimme Ähtärissä ja siksi odotinkin mielenkiinnolla näkeväni pandojen asuintilat. Lajin säilymisen vuoksi tarhaustahan pidetään edelleen välttämättömänä. Ähtäri valikoitui yhdeksi pandojen sijoituskohteista sen asiantuntemuksen ansiosta, jota halutaan hyödyntää lajin pelastamiseksi sukupuutolta. Jättiläispandahan on lajina erittäin uhanalainen. Jos luonnonkantaa uhkaa tuho esimerkiksi eläintautien takia, Kiina haluaa ylläpitää pandoja myös tarhattuna Kiinan ulkopuolella. Suomessa karhututkimuksella on pitkät perinteet ja eläinlääketieteellisen tutkimuksen taso on korkea ja pandahanke on osa Ähtärin laajempaa uhanalaisten lajien tarhasuojeluohjelmaa. Nämä faktat mielessämme, ostimme liput Pandataloon (30€/lippu verkosta ostettuna) ja astelimme innokkain mielin tapaamaan uusia Ähtäri Zoon asukkaita.
Lumia ei olisi vierailumme voinut vähempää kiinnostaa. Se makasi sisätiloihin tehdyn rakennelman huipulla ja sulatteli kaikessa rauhassa aiemmin nautittua lounastaan. Välillä se käänteli kylkeään, mutta ei vaivautunut laskeutumaan huipulta alas tuoreita bambukasveja nauttimaan. Pyry sen sijaan nautiskeli huomiosta ja köllötteli asuintilassaan popsien samalla kaksin tassuin herkkuja kitusiinsa. Tällä kertaa molemmat pandat viihtyivät sisätiloissa, mutta Pandataloon kuuluu toki myös valtava ulkotarha, jonne pandat pääsevät temmeltämään. Pandakarhuthan eivät nuku talviunta, ja yksi syy pandojen sijoittamisessa juuri Ähtäriin oli se, että ilmastomme vastaa Sichuanin vuoristometsien ilmastoa.
Pandatalosta löytyy valtavasti tietoa pandoista ja upeaa valokuvanäyttelyä ihastellessa vierähti myös aikaa. Pandojen katselualue on laaja, ja ainakin lauantaina mahduimme hyvin ihastelemaan ja kuvailemaan tätä kaksikkoa. Kotiin lähtiessämme piipahdimme vielä kahvion puolella, jonka vitriinistä löytyi pandamaisia herkkuja syötäväksi. Itse ostin tuliaisiksi Tampereelle hieman suklaata ja pandakarkkeja, mutta muutakin oli toki saatavilla pehmoleluista avainnauhoihin. Eikä kannata unohtaa myöskään kierrosta Zoon puolella ja sen myymälässä. Olen jo niin monesti haaveillut majoittuvani Hotelli Mesikämmeneen reissumme lomassa. Ensin rauhallinen kierros Zoossa, sitten kylpylään hemmoteltavaksi, kuulostaisi täydelliseltä kesälomareissulta!
Tervetuloa Suomeen Lumi & Pyry – kenties tapaamme vielä joskus uudestaankin!
