Teatteriesityksen täytyy olla hyvä, jos se saa jopa unohtamaan hammassäryn.

Niin minulle nimittäin kävi viime viikolla. Sain kutsun Tampereen Työväen Teatterin Kohtalon tangon ensi-iltaan ja samalla sekunnilla, kun esitys alkoi, unohdin paikkauksesta aiheutuneen hammasjomottelun ja annoin 1900-luvun maailman viedä minut mukanani. En ollut ikinä aiemmin ollut ensi-illassa mukana. Kaikki se glamour ja suuren maailman meininki oli hengästyttävän ihanaa, ja oli hauska bongailla vieraiden joukosta tuttuja näyttelijöitä ja tamperelaisia.

Ensi-illan avecini oli oikeutetusti pikkusiskoni Roosa, joka rakastaa teatteria ihan yhtä paljon kuin minäkin. Koska tämä näytelmä pohjautui niin vahvasti tanssin valloittavaan maailmaan, tiesin, että kilpatanssia harrastanut pikkusiskoni tulee taatusti nauttimaan esityksestä. Näytelmän jälkeen Roosa totesikin, että jokohan olisi jälleen aika kaivaa tanssikengät naftaliinista esiin.

Olen viettänyt pitkästä aikaa todella ihanaa teatterisyksyä ja olen kerta toisensa jälkeen päässyt hämmästelemään sitä, kuinka upeaa, visuaalista teatteria Suomessa tehdäänkään. Kohtalon tangon yleisössä istuessani, olin todella vaikuttunut jo pelkästään siitä kuinka upeasti ja saumattomasti näytelmässä vaihtuivat lavasteet. Puhumattakaan siitä kuinka hienot lavasteet näytelmässä olikaan. Eräskin parvekekohtaus, jossa päähenkilöt nauttivat illallista, siivitti minut suoraan ulkomaille! Tyylibloggaaja sai valtavasti irti myös tämän leffan puvustuksesta, mutta tiedättekö mikä minulle on teatterissa nykyään haastavinta? Se, että en voi kaivaa kameraa laukusta ja ikuistaa muistikortille niitä lavalla tapahtuvia, upeita hetkiä.

En ole näytelmäkriitikko, mutta halusin vinkata teillekin tästä näytelmästä, joka irroittaa pariksi tunniksi arjesta ja vie mukanaan toisenlaiseen maailmaan. Kun astuin teatterista ulos pimeään iltaan, minun teki mieli ottaa muutama tanssiaskel. Ja juuri sellaista hyvä teatteri mielestäni onkin; esitys jättää tunteen siitä, että nyt on tullut nähtyä ja koettua jotakin sellaista, joka ei kotisohvalta käsin ole mahdollista.

Koska sinä olet viimeksi käynyt teatterissa?

Kohtalon tango, based on Arturo Pérez-Reverte’s novel, was breathtaking. While in Tampere, you must go and see it.