Eilen, kun taivas alkoi käydä synkemmäksi ja parvekelasien takana piskotteli sadetta, piilouduin parvekkeen rahille vilttien sekaan uuden opukseni kera. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun avaa uuden kirjan ensimmäistä kertaa sateen ropistessa ikkunan takana. Ei ole kiire minnekään ja kun kerta kesälomalla ollaan, kirjaa voisi lukea juuri niin myöhään yöhön kuin tahtoisi. Tästä kliseisestä lausahduksesta puuttuu enää se, että kertoisin juoneeni samalla kupillisen höyryävän kuumaa yrttiteetä, mutta hey c’mon, näillä lämpöasteilla se ei olisi tullut mieleenikään.
Mutta pitkään minä siellä partsilla kuitenkin kökötin. Matti osti minulle syntymäpäivälahjaksi Veronica Rothin Outolinnun ja ahmin kirjan parissa päivässä alusta loppuun. Hyvissä trilogioissa on se ongelma, että ensimmäisen osan jälkeen on päästävä välittömästi käsiksi myös jatko-opuksiin, ja hainkin eilen kakkososan, Kapinallisen, luettavakseni. Synkkä ja myrskyinen yö taustalla, hyvä kirja hyppysissä, mitä muuta sitä kesäyöltä toivoisikaan.
Outolintuhan on tällä hetkellä ymmärtääkseni kuumaa kamaa leffateattereissa, joten päätinkin kysyä teiltä mielipidettä siitä kannattaako kirjan lukemisen jälkeen asettaa elokuvalle suuria odotuksia? Petyin niin kovasti Orange is the New Blackin sarjaversioon, että en haluaisi tämän kirjan ihanan illuusion katoavan tai menevän pilalle sillä, että katsoisin sen valkokankaalla.
Kertokaahan, onko Outolintu vakuuttavampi luettuna vai elokuvissa katsottuna?
IN ENGLISH : My boyfriend bought me Veronica Roth’s Divergent for my birthday and that book is incredible! I liked it so much and read it through just in few days. After that I just had to get my hands on the second part of the trilogy, the Insurgent, and I have a feeling that this book is as good as the first one. Have you read these books already?
