UUTTA KOTIIN – SE OIKEA LÖYTYI!

CURIOUSER & CURIOUSER | sisustus

Maanantaimoikat täältä ompelukoneen äärestä! Sen jälkeen, kun innostuin ompelemaan itselleni mekon Veeran kaavoilla, ompelukone on surissut ahkerasti. Olen viikkokausia metsästänyt keittiöön täydellisiä verhoja, kunnes luovutin ja marssin sisään Eurokankaan ovista. Ei mennyt kuin muutama minuutti ja olin täydellisen kankaan kanssa kassalla. Ei tarvinnut tyytyä kompromisseihin tai ”ihan ok”-vaihtoehtoihin, kun otti ohjat omiin käsiinsä ja teki juuri sellaiset kuin halusi. Ompeluhommieni huomaankin nykyään useammin kaatuvan saamattomuuteen kuin osaamiseen; nyt, kun kone on ollut helposti saatavilla ja esillä, sen eteen on tullut istahdettua useammin.

Tarkoitukseni ei ollut nyt kuitenkaan puhua verhoista, vaan siitä oikeasta, joka vihdoin löytyi olohuoneeseen. Kuten olette huomanneet, olohuoneessa sijaitsevan ison ruokapöydän ääreen kerääntyy useasti ystävä jos toinenkin, ja kuuden tuolin ruokailuryhmä on välillä jäänyt pieneksi. Siksi aloinkin jo pari kuukautta sitten etsiä täydellistä pitkää penkkiä pöydän päähän. Kriteerejä tälle istuimelle oli paljon; korkeuden ja pituuden piti mätsätä pöydän mittoihin, sen tuli olla helposti siirreltävä ja sovelluttava tarvittaessa tasokäyttöön ja toki ulkonäölläkin oli tässä tapauksessa merkitystä. Se oikea löytyi oikeastaan melko nopeasti Jotexilta, mutta hintalappu oli niin suolainen, että jäin kärkkymään toiveikkaasti alekoodia tai alennusmyyntejä. Meinasin jo luovuttaakin, kunnes huomasin Jotexin instaseuraajien saavan alennusta ostoksistaan – bingo!

Skanör-penkki saapui meille viikko sitten ja mielestäni se viimeisteli täydellisesti ruokailuryhmän. Nyt on tilaa, penkki on kaunis ja edelleenkään olohuone ei ole ahtaan oloinen. Pöydän päädyssä on nyt myös täydellinen ompelupaikka. Rottinkirakkaus kukoistaa edelleen!

Blogin puolella kotikierros on jäänyt hieman kesken ja muutama tila on esittelemättä vielä teillekin – nyt, kun verhot ovat valmiit, pääsettekin tällä viikolla kurkistamaan keittiöömme! Mitäs laitettaisiin ruuaksi?


Kategoriat: sisustus | Avainsanoina | Vastaa

UNBOXING : JOULUN DISNEYSTORE-TILAUS

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Jouluhössöttäjä on huolissaan-postauksessani ehdin jo hitusen huolestua siitä tosiasiasta, että en ollut saanut aikaiseksi edes yhtä marraskuun tärkeimmistä jouluperinteistä. Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt näin joulun alla hyvissä ajoin Disneystoresta tilauksen kartuttaakseni joulukoristekokoelmaani, joka on tällä hetkellä jo peräti kolmen koristeen kokoinen. Keräilyharrastukseni alkoi sinä vuonna, kun Roosan häät siinsivät horisontissa, (2016) ja tilasin Annan ja Elsan luikauttelemaan laulujaan kuusen oksalle. Tarkoituksenani oli aina hankkia koriste, joka kuvaisi kutakin vuotta, mutta tein ensimmäisen harha-askeleen hankkimalla tätä seuraavana vuonna 2017 kylpevän Hirviön (mitä oikein ajattelin?!). Vuoden 2018 koriste sen sijaan oli äärimmäisen looginen; Epun poisnukkumista kunnioittaen, tilasin kuusen oksalle torkkuvan haamukoira Zeron. Aivan naurattaa tuo Hirviö, Mattiko se siinä kylpee?! Hauskaahan koristeissa on se, että niissä jokaisessa on pieni laatta, jossa lukee kyseisen koristeen vuosiluku. Kymmenen vuoden kuluttua tätä koristesarjaa on hauska muistella läpi ja miettiä kenties silloinkin, mikä kumma kylpevän Hirviön funktio on ollut.

Tänä vuonna koristeen valitseminen oli vaikeaa. Takana on nimittäin vuosi, jolloin on tapahtunut paljon. Paljon, kaikkea hyvää. Siksi poikkesinkin jälleen kaavastani ja tilasin koristeita peräti kaksi. Valintaa näiden kahden välillä oli mahdoton tehdä.

Minä ja sisareni olemme horoskoopeiltamme leijonia ja ehkä vähän tämänkin vuoksi Leijonakuninkaalla on aina ollut paikka sydämessämme. Kun pikkuinen siskontyttö sitten tänä vuonna syntyi ja kaiken kukkuraksi Leijonakuninkaan uusi leffaversio oli koko vuoden tapetilla, vauva on joutunut kerran jos toisenkin kuuntelemaan versioitamme Circle of Lifesta. Siispä oikeutetusti pikkuinen Simba Rafikin käsivarsilla legendaarisesta kohtauksesta oli selkeä valinta muistuttamaan perheeseemme syntyneestä pennusta

Toisen koristeen perustan varmasti arvaattekin. Kesäkuussa ostimme ensimmäisen oman kodin ja Up-elokuvan talon muistuttaa meitä tästä virstanpylväästä vielä vuosien kuluttuakin.

Myönnän, että innostukseni erinäisten Disney-hankintojen tekemiseen on hieman laantunut. En osta Disneytä juurikaan enää joululahjaksi kenellekään, ja teen itsellenikin hyvin harkittuja hankintoja. Tänä vuonna en koristeiden lisäksi tilannut itselleni kuin vuosittaisen joulumukin, johon aion tänään kaataa joulukauden ensimmäiset glögit ja äidille tuon hurmaavan Mary Poppins-joulukoristeen. Koska Suomessa Disneystorea ei ole, tilaus täytyy tehdä ulkomailta. Disneystore UK:n kautta tilaus on aina sujunut ongelmitta (kerran yksi muki oli rikkoontunut kuljetuksessa, mutta tilalle lähetettiin heti uusi), mutta aikaa tilauksen saapumiseen odotteluun kannattaa varata useampi viikko. Joululahjojen tilaamista ei siis kannata jättää viimetippaan.

Tästä se lähtee. Se jouluilu siis.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina | 6 vastausta