Kotipostauksien tekeminen on lähellä sydäntäni. Tuntuu ihanalta raottaa teille kotimme ovea ja kutsua teidät virtuaalisesti kylään. Siispä poiminkin heti talteen ainakin Iinan ja Hillan blogeissa olleen kotipostauksen, jossa allaolevia lauseita jatketaan omin sanoin. Kuinka sinä jatkaisit näitä lauseenalkuja?

Minulle koti merkitsee…

.. paikkaa, jossa mieli ja kroppa hengähtää. Kun kotiovi aukeaa, koen olevani paikassa, jossa on hyvä olla. Vaikka teen myös töitä kotoa käsin paljon, koen kodin olevan paikka, jossa sielu lepää ja arjen velvollisuudet voivat unohtua. Niitä kotihommia lukuunottamatta.

Ominta sisustustyylissäni…

.. on persoonallisuus. Matti on onneksi antanut minulle vapaat kädet sisustaa kotiamme. Olemme kuitenkin sisustusasioissa niin samalla aaltopituudella, että kertaakaan emme ole käyneet kädenvääntöä tekemistäni (tai suunnittelemistani) sisustusratkaisuista. Olen kovin visuaalinen ihminen ja värit sekä kauniit esineet ovat minulle todella tärkeitä viihtyvyydenkin kannalta. Vaikka ihastelen esimerkiksi sellaisia koteja, joissa on käytetty sisustuksessa pelkästään vaaleita sävyjä, en näe itseäni sellaiseen kotiympäristöön.

Kotini tavarat…

.. kertovat meidän tarinaamme. Meillä on paljon esimerkiksi sellaisia huonekaluja, jotka olemme hankkineet jo ensimmäiseen yhteiseen kotiimme.

Arvostan…

.. persoonallisia sisustusratkaisuja ja sellaista sisustusta, joka on koostettu omannäköisistä esineistä. Itse en juurikaan sisustustrendejä seuraa, vaan meillä sisustetaan sen mukaan, mikä miellyttää omaa silmää. Myös käytännöllisyyttä arvostan sisustusratkaisuissa kovasti.

Kotini kertoo minusta…

.. mikäli vilkaiset sisään työhuoneeni ovesta, näet hattaraa ja höyheniä. Seinällä kiemurtelee höyhenistä koottu valosarja, seinillä tanssahtelevat kultaiset muumit, rottinkikeinutuolissa otetaan päivätorkut ja jo pelkästään taulujen ja kehystettyjen kuvien määrästä voit päätellä, että valokuvat ovat minulle tärkeitä. Kotini kertookin varmasti katsojalleen sen, mitä teen ammatikseni, mikä on lempivärini ja minkälainen pariskunta tämän katon alla asustaa.

Innostun…

.. nopeasti ja näyttävästi. Tämä onkin luonteenpiirre, jonka vuoksi Matti joutuu välillä hengittelemään syvään. Kun minä innostun, ja päätän vaikkapa hankkia uuden sohvan, homma pitää hoitaa heti eikä asian pähkäilemiselle ole tarvetta. Onneksi, onneksi, Matti toisinaan kiskaisee minut unelmistani maanpinnalle.

Rakkaimpia aarteitani ovat…

.. valokuvat. Tilaan säännöllisin väliajoin kuvia paperille ja kodistamme löytyy valtavasti kuvakasoja sieltä täältä.

Erityisen onnistunut ratkaisu…

Kun etsimme ensimmäistä omaa kotiamme, minulle oli tärkeää, että kotiin mahtuu suuri ruokapöytä. Ja sellainen meillä nyt on. En ole reilun vuoden aikana syönyt kuin kerran tai kaksi keittiössä, yleensä kannankin safkat olohuoneessa olevalle valtavalle pöydälle. Tuon pöydän äärestä ehti onneksi kertyä talteen myös hurjasti yhdessä ystävien ja perheen kanssa vietettyjä hetkiä ennen kuin korona iski kuvioihin.

Kotimme on tehty…

.. meille. Kirjaimellisesti ottaen ei toki näin ole, vaan asumme 70-luvulla rakennetussa rivitaloasunnossa, mutta tämä koti tuntui omalta heti ensimmäisellä näyttökerralla. Perhe, joka asui tässä kodissa ennen meitä, remppasi koko asunnon lattiasta kattoon niin upein sisustusratkaisuin ja materiaalivalinnoin, että tänne oli helppo muuttaa.

Hienoimmat hetket täällä…

… joulu 2019 oli unohtumaton, kun Matin perhe ja oma perheeni kerääntyi yhdessä jouluaattona meille, nautin myös sydämeni pohjasta, kun siskontyttöni 1-v. juhlat järjestettiin meillä. Täällä on juhlittu myös rakkaan ystäväni babyshowereita ja kuinka hienolta tuntuikaan se Matin kanssa kaksin vietetty juhannus, kun olimme juuri saaneet kaikki muuttolaatikot purettua ja kippistimme uudelle kodille ja keskikesän juhlalle terassillamme. Toivon, oi niin toivon, että hienojen hetkien lista on vuosien päästä kilometrien mittainen.