Hmmm. Onpa mieltäylentävä aamusää. Ne aurinkoisen säkenöivät ruskanvärittämät syyspäivät kyllä menevät, mutta voi jestas sentään kuinka tämä mörköpimeys saakaan painamaan torkkua. Epulla sisäinen kello tuntuu pelittävän pimeydestä huolimatta- kovin virkeästi se pomppi naamallani jo klo 06.30.

Tässä puurokulhon höyrytessä edessäni päätin, että pimeydestä ja sateesta huolimatta ei kiivetä mököpuuhun, vaan etsitään vaikka väkisin hyviä puolia tästäkin vuodenajasta. Tässä niitä tulee.

Eilen oli nimittäin sellainen täydellinen syysilta, kun bloggaajat ympäri Suomen kietoutuivat sohvannurkkaan vilttien alle, kahvikuppien höyrytessä lehtikasan päällä sateen hakatessa ikkunaa. Luin joskus joltakin keskustelupalstalta, että tämä on ärsyttävin lause, jonka bloggaaja voi blogissaan sanoa. Mutta me oikeasti tehdään niin, katso vaikka.

Meillä oli tuon karvaisemman asuinkumppanini kanssa eilen laiska koti-ilta, kun Matti oli töissä. Saimme siis rauhassa Epun kanssa katsella Paratiisihotellin, Ensitreffit alttarilla ja Hottikset ilman, että kukaan tuhahtelee selän takana ohjelmavalinnoilleni. Olen hirvittävän huono vain olemaan paikallani, mutta tällä kertaa sen viltin lisäksi keräsin ympärilleni niin paljon tekemistä, että maltoin jopa pari tuntia ihan vaan istua paikoillani.

Kahlasin läpi eteiseen kerääntyneet lehdet, mussutin tuoreita luumuja ja korkkasin käyttöön upouuden Talviuni-muumimukini. Kuvitus poikkesi niin positiivisesti aiemmista talven kausimukeista, että se päätyi lopulta kokoelmiini. Napostelinpa muuten kahvin lomassa myös hitusen Puhdistamon Vanilja-raakasuklaata kitusiini. Jouduinpa ehkä jopa Epulle hämmästelemään ääneen sitä, että raakasuklaa voi olla näinkin hyvää. Ensimmäinen raakasuklaapatukka, jonka söin kokonaan. Erinomainen tuliainen I love me-messuilta siis.

Laiskotteluiltani johti lopulta siihen, että tein aivan fiiliksissä monta tuntia hommiakin. Lepotauko sai nimittäin sellaisen piirtelyinspiksen päälle, että annoin siveltimen laulaa ja lakkojen lennellä, kun kuvitin Pirkon blogin puolelle Lumenen Party Collectionin kokonaisuudessaan. Ei maalailua voi kyllä ”hommiksi” kutsua, sen rentouttavampaa illanviettotapaa tuskin löytyy.

Syksystä ja pimeydestä selviytyminen taitaa olla asennekysymys. Nyt vedän keltaiset kumpparini jalkaan ja pompin töihin pirteänä pirkkona.

My cozy and comfortable evening looked like this yesterday. Not bad. Which is your favourite way to spend a boring autumnevening?