Muistatteko, kun sydämeni meinasi jokin aika sitten pakahtua, kun pikkusiskoni Roosa kiikutti minulle virkkaamansa alpakan lahjaksi? Arvatkaapas millä tuo alpakka nyt kököttää..
ROOSAN VIRKKAAMALLA MATOLLA.
En kestä.
Saattaa olla, että hetken olin jopa hieman skeptinen sen ajatuksen suhteen, että Roosa tekisi minulle tuosta noin vaan olohuoneen maton. Enkä ainakaan odottanut, että matto olisi valmis pari päivää sen jälkeen, kun materiaalit oli hankittu. Mutta siinä se nyt nököttää. Minun ei tarvinnut kuin valita sopivanväriset ontelokuteet ja Roosa teki maton valmiiksi. Luonnonvalkoinen ja kultaisena hohtava harmahtava beige sopivat upeasti yhteen ja matto on muutenkin aivan täydellinen. Tälläisiä aarteita ei Ikean mattohyllyiltä löydä.
Jos totta puhutaan, siinä on kuitenkin yksi iso vika.
Matto on niin ihana, että kuinka sitä raaskii käyttää. Eilen jo ohjeistin Mattia, että tällä matolla ei sitten likaisilla sukilla kuljeta, ja Eppu aivan turha kuvitella, että käyttäisit tätä raapimispuuna. Tekisi melkein mieli nostaa se seinälle koristeeksi.
On se kyllä ihana. Se matto siis. Ja Roosakin tietysti.
How do I know I have the best babysister in the world? Well, she made the most amazing rug. Yes, she did. Isn’t it gorgeous and unique?
