SEEPROJA JA ARJEN ROMANTIIKKAA

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

No hei aika söpöä.

Olohuoneen pöydällä odotti aamulla vaaleanpunaisilla tulppaaneilla täytetty seepranpää. Tämän ihanan ystävänpäiväyllätyksen viehätystä ei yhtään vähentänyt se, että _ostamani_ tulppaanit oli siirretty toisesta maljakosta tähän lahjaksi hankittuun seepramaljakkoon. Olisi kuulemma ollut tyhmää antaa lahjaksi maljakko ilman kukkia. Totta Matti, ihan totta.

Yksi söpöimmistä ystävänpäivälahjoista ikinä. Pienen vinkin Matti oli tosin saanut seepramaljakkofanituksesta, kun ostimme samaisen maljakon yhdelle tuttavistamme jo aiemmin tuparilahjaksi. Suloinen miekkoseni ajattelee kyllä kaikkea ja on näppärä nappaamaan lahjavinkkejä korvan taakse. Ja pakko myöntää, että seepra sopii kotiimme täydellisesti. Paljon kivemmat nuo tulppaanit on tuossa kuin siinä tylsässä maljakossa, johon itse ne laitoin. En edes tiennyt tarvitsevani seepranpään muotoista maljakkoa, mutta nyt rakastan sitä.

Just tällaisesta arjen romantiikasta minä tykkään.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , | Vastaa

AIVASTAVA SNOOPY & KARAOKEA LAULAVA KEIJUKAINEN

CURIOUSER & CURIOUSER | lifestyle

Emme ole ikinä valaneet Matin kanssa uuden vuoden tinoja, mutta tänä vuonna löysin niin mielenkiintoisen vaihtoehdon tuolle perinteelle, että päätimme testata millaisia ennustuksia mehiläisvahalla olisikaan tarjota tulevalle vuodelle. Marketista hankkimani Onnenapilat ovat nimittäin mehiläisvahasta valmistettu ekologinen vaihtoehto uuden vuoden tinoille; vahan voi käyttää tinan lailla uudestaan ensi vuonna ja efekti on sama kuin tinassa, kun sulatetun vahan kaataa kylmään veteen!

Mehiläisvahan sulattaminen on myös huomattavasti tinan valamista turvallisempaa. Vaha sulaa jo 65 asteessa ja näin ollen sen sulattamiseen ei tarvita kuin vesihaude. Sulanut vaha kaadetaan kylmällä vedellä täytettyyn tiskialtaaseen ja valmis ”ennustus” pompsahtaa veden pinnalle jähmetyttyään.

Toki näitäkin taideteoksia voi tulkita tinojen tavoin niiden varjoja tutkiskelemalla. Tekniikkamme vahojen veteen kaatamisessa oli selvästi melko erilaiset, sillä Matin tuotos oli kuin upea merenpohjassa elävä koralli siinä missä omani oli melkoinen kasa kiehkuraa. Varjokuvissa oli siis hurjasti eroa.

Äitini näki Matin vahateoksessa karaokea laulavan kikkuratukkaisen ja pitkäleukaisen keijukaisen viittoineen ja minun ennustukseni tulevalle vuodelle määriteltiin aivastavaksi Snoopyksi, jonka nenästä kasvaa kukkanen.

Että näillä mennään. Mitähän tähän nyt sitten oikein sanoisi.


Kategoriat: lifestyle | Avainsanoina , | 8 vastausta