Mekko: Ivana Helsinki //*saatu, 2019
Tennarit: H&M
Korvakorut: Monki
Matti on vuosien ja vuosien ajan toiminut luottokuvaajanani, mutta syntymäpäivänäni pääsin pikkusiskoni kuvattavaksi. Lähipiirissäni on onneksi paljon taitavia kuvaajia, joiden kameran edessä oleminen on helppoa ja luonnollista. Viihdyn kameran edessä hyvin, mutta kuvattavana rentoudun parhaiten silloin, kun kameran takana on joku ”tuttu”, jonka kanssa on kuvattu ennenkin ja joka tietää millaista materiaalia esimerkiksi asukuvapostausta varten tarvitaan.
Roosa on valtavan lahjakas kuvaaja ja teini-iässä hän oli meistä se, joka hankki ensimmäisenä järjestelmäkameran. Minä taisin innostua kuvaamisesta siis alunperin pikkusiskoni ansiosta! Roosan kanssa olemme aiemminkin kuvanneet minusta synttäripotretteja, ja viime sunnuntaina olikin aika päivittää nämä neljä vuotta sitten otetut synttäripotretit ajan tasalle. Synttärijuhlien jälkeen nappasin siis kummitädiltäni saadun onnittelukimpun matkaani ja suuntasimme kameran ja siskoni kanssa läheiselle niitylle kuvailemaan.
Inboxiini tulvi kysymyksiä tästä kauniista mekosta, kun se vilahteli storyissa kemujen yhteydessä viikonloppuna. Kyseessä on siis Ivana Helsingiltä saamani mekko, joka on parin viime vuoden ajan lähinnä odottanut mekkorekillä juhlia, joihin laittaisin sen ylleni. Sunnuntaina päätin, että mekon on jo aika päästä juhlimaan, edes pieniin oman kodin terassilla järjestettäviin kemuihin. Niinpä heitin sen ylleni ja mekkoni keräsikin kovasti kehuja. Hyvä osoitus taas siitä, että suotta annan rekkini kauniimpien mekkojen pölyttyä kaapissa, monesti juhlavastakin mekosta saa arkeen sopivan yhdistämällä sen vaikkapa tennareihin ja rentoon sotkunutturakampaukseen. Oma mekkoni on nimeltään Laura, ja mikäli ihastuit siihen yhtä palavasti kuin minäkin parisen vuotta sitten, vinkattakoon, että samaista mekkoa löytyy vielä Ivanan verkkokaupasta.
Kiitokset vielä Roosalle kuvaustuokiosta, näistä kuvista jää ihana muisto syntymäpäivästäni. Tästähän alkaa jo tulla perinne, että siskoni nappaa potrettikuvat synttärihumun keskellä. Kiitokset myös tädilleni, joka toi minulle sattumalta hortensiakimpun, joka oli väriensä puolesta kuin tehty asustamaan mekkoani.
Mutta nyt synttäreiden sijaan kohti sateista torstaita! <3
