Olen ollut pirteänä kuin peipponen jo viidestä lähtien ja johan aamun aikana ehti iskeä aamulenkin jälkeen niin hirveä nälkäkin, että päivä oli suorastaan pakko aloittaa ruokaisella herkuttelulla. Aamupalapöydästäni puuttui vain aurinko!
En tiedä ovatko kevään ensimmäiset auringonsäteet vieneet minut mukanaan vai onko kyseessä peräti auringonpistos, sillä keltainen on kovaa vauhtia matkaamassa kohti minunkin vaatekaappiani; vielä tosin vain ajatuksissa, mitään varsinaisia hankintoja en ole vielä uskaltautunut tekemään.
Keltainen väri. Hui kauhistus. Kuka nyt niin räikeään väriin uskaltaa pukeutua, kysyy Noora, jonka vaatekaapista löytyy neonvihreä villatakki (!!). Kyllä jotakin keltaista pitää kaappiin eksyä vielä ennen kesää. Keltainenhan toimii äärimmäisen hyvin kesän kuumimman asusteen, rusketuksen, kera.
Pitää varmaankin tästedes pitäytyä aamupalalla vain ruman värisessä puurossa ja kupillisessa maitokahvia, ettei aamu ole näin inspiroiva; lompakko ei tykkää tästä väreihin hurahtamisestani laisinkaan! :)
Pirtsakkaa perjantaita, joko viikonlopun suunnitelmat on tehty? :)
Uusi koti: Viimeiset silaukset
Uusi kotimme tuntuu jo kodilta. Oikeastaan tämä asunto on tuntunut kodilta siitä asti, kun tuosta ovesta ensimmäistä kertaa sisään astelin asuntonäytöllä käydessämme. Sen vain tunsi, kun oikea asunto osui kohdalle. Puolitoista kuukautta on hurahtanut kuin siivillä täällä asustellessamme ja kotia laittaessamme. Tänään hain Ikeasta vielä ne ”viimeiset silaukset” ja nyt voidaan kaiketi sanoa, että sisustus on viimeistä pikkujuttua myöten valmis. Omalla kohdallani sisustaminen saattaa tosin olla sellainen ikuisuusprojekti, mutta katsokaahan mitä pientä Ikeasta kotiin löytyi…
Aloitetaan vaikkapa pienellä kuva-arvoituksella. Kuka ei kuulu alla olevassa porukassa joukkoon? ;)
Eppu, Ikea-hiirien suurkuluttaja oli hieman innoissaan, kun sinisestä kassista paljastui jotain sillekin. Valkoinen hiiri on varmaankin viides tai kuudes Epun hiirikaveri; muut ovat vuoronperään sipsutelleet jo kohti vihreämpiä niittyjä. Eppu kun ei välttämättä ole se hellävaraisin ystävä mitä näihin hiirulaisiin tulee.
Ikeassa tuntui olevan juurikin sopivasti jonkinlaiset ”huopa- ja peitealet” meneillään, kun heti ensimmäisenä silmiini osui täydellinen tummanharmaa Gurli-viltti (180x120cm), joka sopi kotiimme sekä värinsä että hintansa (arkeemme kuuluu se, että Eppu yksin päiviä viettäessään mylläilee mytylle kaikki irtonaiset peitot ja huovat) puolesta täydellisesti. Paikkansa se löysi olohuoneen sohvalta, johon olen kaipaillut lämpöistä telkkarinkatselu-/torkkupeitettä.
Eri violetin sävyillä sisustettuun makuuhuoneeseemme valitsin sängyn peitteeksi/jalkopään suojaksi suloisen lilan ja purppuran sävyisen Knägräs-peiton (150x240cm), joka sekin oli alennetulta hinnaltaan alle kuusi euroa! Täydellinen lämmike viikonlopun päikkäreitä ja sängyssä vietettyjä lukuhetkiä ajatellen.
Kuluneelle viikolla tein myös erään hämmästyttävän havainnon. Asunnossamme ei ollut vielä ennen tätä päivää yhtäkään oikeaa viherkasvia. Nyt on sekin puute korjattu, kun makuuhuoneen leijuville pikkuhyllyille löytyi täysin uuden peitteen värinen ruukku ja sinne istutettavaksi alle parin euron kasvi (ai mikä kasvi, no ei mitään hajua).
Eppu vei jo uuden kaverinsakin tutustumaan makuuhuoneen uudistuksiin. Voin jo kuvitella kuinka huomenna töistä kotiutuessani tuokin lila peitto löytyy myllättynä Epun omasta sängystä. ♥