NO NIITÄ AURINGONKUKKAKUVIA, TIETENKIN

CURIOUSER & CURIOUSER | muoti

On olemassa legendaarinen laulu, joka alkaa soida mielessäni aina, kun näen auringonkukkia. Auringonkukkien ja biisin sanoituksen välillä on suuri ristiriita, mutta mitäpä muutakaan sitä voisi ajatella kuin aurinkoa nähdessään pellon, jossa on silmänkantamattomiin asti pieniä aurinkoja vieri vieressä. Laulussa toivotetaan kevät tervetulleeksi pitkän talven jälkeen, auringonkukkameressä lausuin kuitenkin jo mielessäni hyvästit kesälle. Ja se on ihan all right.

Ja sinulle, joka jo mietit missä auringonkukkakuvani tältä vuodelta viipyvät, tässä ne nyt ovat. Pelto oli täynnä instagrammaajia ja valokuvaajia asiakkaineen, joista kukin hukkui valtavien kukkien paljouteen. Kuvissa vaikuttaa siltä, että olisin ollut pellolla yksin, mutta ehei, sieltä täältä kuului ”Auts, varo nokkonen!”-, ”Hei onks toi ampiainen!”- ja ”Niin kaunista!”-huutoja.

Ai se biisi? Tämä tietenkin.

”Here comes the sun, doo doo doo doo
Here comes the sun, and I say
It’s all right.”


HAALARI ZARA   KENGÄT SOWHAT/ VAMSKO


”Little darling, it’s been a long cold lonely winter
Little darling, it feels like years since it’s been here

Little darling, the smiles are returning to their faces
Little darling, it seems like years since it’s been here.

Sun, sun, sun, here it comes
Sun, sun, sun, here it comes
Sun, sun, sun, here it comes
Sun, sun, sun, here it comes
Sun, sun, sun, here it comes.”

The Beatles – Here Comes the Sun

Jopa olikin työn takana löytää tänä vuonna auringonkukkia Tampereelta tai edes sen lähiseudulta. Vanhalla Pälkäneentiellä lopulta onnisti, ja kuinka suloista, pellon vieressä oikein kehotettiin keräämään kimppu myös itselleen. Niinpä sekä minä että äitini saimme aurinkoja myös maljakkoon.

Auringonkukka, minun lempikukkani.


Kategoriat: muoti | Avainsanoina | 5 vastausta

KUN LENNÄTITTE MATIN KOHTI PILVIÄ

CURIOUSER & CURIOUSER | muoti

Käsittämätöntä, mutta totta; kävin perjantaina kesän ensimmäistä kertaa Särkänniemessä. Tämä on täysin ennenkuulumatonta tällaiselle huvipuistojen tosiystävälle kuten minä, mutta todettakoon, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Oli itse asiassa jopa mukava nähdä kuinka Särkänniemi sykkii iloa ja riemua ihan yhtä paljon näin loppukesästä kuin kesän kuumimpina päivinäkin. Yhtä paljon oli jännitystä myyräpelissä ja ihasteltavaa Koiramäessä kuin alkukesästäkin olisi ollut – te tosin lisäsitte Matin jännityskerrointa hurjasti äänestämällä Insta-storyssäni, että tyypin pitäisi istahtaa Boomin, tuon hurjan uutuuslaitteen kyytiin!

Ja mitäpä muutakaan mies olisi voinut, kun äänestystulos oli niin selvä. Sinne lennähti Matti vauhdikkaasti kohti pilviä. Kiitellen teitä samalla..


HUPPARI ZARA   FARKUT MONKI   KENGÄT SOWHAT/VAMOS


Kuten hymystänikin näkee, itse rakastan huvipuistoja yli kaiken, vaikka en enää kovin monen laitteen kyytiin uskallakaan. Vuoristoradat skippailen suosiolla, mutta Koskiseikkailu täytyy päästä ajamaan kerran vuodessa. Tosin jostain syystä AINA, kun olen käynyt Matin kanssa Särkänniemessä, saamme myös sateen niskaamme, joten vaatteissani olevat läikät eivät ole todellakaan peräisin vesilaitteista vaan sadekuurosta. Mutta Särkässä on kivaa sateellakin!

Myyräpelin voitin _jälleen_ minä ja palkinnoksi sain laukkuuni roikkumaan donitsin. Viimeinen pelilippu käytettiin luonnollisestikin narunvedossa ja kotiin matkasi mukana pieni pandamaskotti, jolla oli sateenkaarenväriset siivet. Veikkaan, että pandalle löytyy uusi koti siinä vaiheessa, kun saamme taas pieniä vieraita kotiimme. Kaiken kaikkiaan täydelliset ”treffit” hektisen arjen keskelle ja loppujen lopuksi Mattikin oli vain sitä mieltä, että Boom oli hurjan hauska vekotin. Joten kiitos teille! 

Mutta nyt hän haluaa tietää, KUINKA MONI TEISTÄ ÄÄNESTÄNEISTÄ ON USKALTAUTUNUT BOOMIN KYYTIIN? ;)


Kategoriat: muoti | Avainsanoina , | 4 vastausta