Tuntuu uskomattomalta, että olen ollut täti jo kokonaisen vuoden. Viime vuonna, helmikuun lopussa, pikkusiskostani tuli äiti, kun pieni sydänkäpynen, Kalevalan päivän aarre, saapui elämäämme ja sai kaikkien sydämet heittämään onnellisia kärrynpyöriä. Vuosi onkin ollut melkoinen, olemme saaneet tutustua sydämelliseen, hellään, huolehtivaiseen ja hymyileväiseen, täydelliseen ihmistaimeen. Hän on utelias ja oppivainen, pippurinen ja päättäväinen, mutta ennen kaikkea ihana pieni tyttö, joka tulee elämässään kohtaamaan vielä suuria seikkailuita. Mikä onni onkaan, että pääsen olemaan mukana hänen elämässään.
Tänään juhlitaan! Tädillä on kamera latauksessa ja paketteihin käärittiin jotakin sellaista, mitä joku saattoikin Noora-tädiltä odottaa; pupukengät jalkaan ja menoksi! ;)
