HUOLIMÖYKKY

P2107270 P2107277


TAKKI & HOUSUT MAINIO CLOTHING (*blogin kautta saatu)


P2107287

Sisuksissani on kalvanut koko alkuviikon melkoinen huolimöykky, kun Eppu on ollut kipeänä. Eppu on to-del-li-nen draamakuningatar ja vinkuu välillä jos vaikka korvatupsu osuu vahingossa leikkiessä lattiaan, mutta tällä kertaa tunnistin nopeasti, että kyse on jostakin muusta. Voi kuinka helppoa tämä koiranomistajan elämä vaan olisikaan jos koira osaisi tassullaan osoittaa mihin sattuu!

Eilen Eppua kiikutettiinkin sitten peräti kahdelle eläinlääkärille näytille ja molemmat olivat sitä mieltä, että kyseessä on hammasongelma. Kenties lohkeama, kenties kipeä ien. Hervannan eläinlääkäriasemalta saimme onneksi toimenpideajan nyt heti täksi päiväksi. Sydämeni särkyy aina, kun eläin sairastaa. On kyseessä sitten oma tai toisen koira, huolimöykky kasvaa nopeasti valtavaksi, kun omistaja ei tiedä mistä on kyse. Onneksi osaavia ammattilaisia löytyy läheltä ja oman parhaan ystävänsä uskaltaa hyvillä mielin jättää heidän huomaansa.

P2107284

Nyt tasaillaan siis pulssia (minun pulssiani siis..) ja toivotaan, että operaatio onnistuu hyvin ja pikkutyyppi toipuu entiselleen nopeasti. Mitenkähän sitä osaisi olla stressaamatta ja ajattelematta heti niitä kurjimpia vaihtoehtoja, kun jotain sattuu? Googlettelun olen onneksi jo lopettanut vallan tällaisten asioiden kohdalla! Parhaiten saan mielenrauhan, kun kiikutan Epun heti tarvittaessa eläinlääkäriin. Olen melko varma siitä, että moni koiranomistaja osaa samaistua fiiliksiini.

Viikon alku ei siis ole ollut kovin mainio, mutta onneksi kotiasu sentään on. Tämä ylläni se huolimöykkykin tuntuu edes hitusen kevyemmältä.

P2107285 P2107269


Avainsanoina , , , | 8 vastausta

ESINEEN ELÄMÄNTARINA: PALKINTO KORKEANPAIKANKAMMOISELLE

76DFAECA-1744-4516-8246-77085074B95B 00EA5789-45E0-483B-9F10-47C475E5804A 698E7EB0-85A3-4AF5-A3E7-32F3C014FC1246C4AC51-2316-4927-84D1-E8F6793B9B6C

Pariisin matkan suunnitteleminen aloitettiin jo silloin, kun olin lukioikäinen. Halusin tehdä äidin kanssa kahdestaan ulkomaanmatkan ja kohteeksi valikoitui nopeasti upea Pariisi. Ajatus matkasta hautui kuitenkin vuosien ajan ja hetken jo ehdimme pelätä, että toteutuuko se lainkaan arjen kiireiden puskiessa päälle.

Vuonna 2010, kun elettiin aikaa ennen blogia, osallistuin kahvitauon ajankuluksi Nelly.comin bikinisuunnittelukilpailuun. Perhosbikineilläni voitin koko skaban (onko joku lukijoistani muuten seuraillut jo silloin blogiani, kun hehkutin perhosbiksujen tulleen myyntiin?) ja oli päivän selvää mihin matkustaisimme äidin kanssa voittamallani matkalahjakortilla. Vihdoin pääsisimme Pariisiin!

Tuolloin en kuitenkaan vielä tajunnut, että matka Pariisiin voi korkeanpaikankammoiselle olla myös melkoinen koettelemus. Eiffel-tornihan se siellä. Voitin kuin voitinkin pelkoni ja urheasti matkasin huipulle äitini tsempatessa. Okei, okei, okei, en siellä ylimmällä ulkotasanteella käynyt, vaan seisoin kiltisti seinään kiinnitetyn ensiapulaukun vieressä ylimmällä sisätasanteella pyörtymistä peläten. Äiti halusi palkita minut rohkeudestani ja tuosta matkasta lähtien työhuoneeni kirjahyllyn päällä on ollut muisto retkestä Rautarouvan huipulle. Ja seuraavalla Pariisin matkallani sainkin sitten hyvällä syyllä skipata Eiffelissä käymisen ja odotella Roosaa ja Mattia huipulta tornin viereisessä puistossa kahvikupillista siemaillen. Erittäin jees.

Eiffel-tornini on yksi rakkaimmista matkamuistoistani. Ostatko sinä reissuilta muistoja?

06234FBE-359C-41F5-A3B6-D6AF79D96698 C3E20D72-5443-4407-B3DE-92D645602DBC


Avainsanoina , | 4 vastausta