Kuukkuluuruu täältä lahjapinojen ja kukkakimppujen keskeltä. Nämä tälläiset lahjaisia juhlia seuraavat päivät ovat ihania, kun saa tutkiskella pakettejaan ja siirrellä kukkamaljakoita paikasta toiseen etsien kullekin kimpulle parasta paikkaa.
Lupasin teille pientä kurkistusta lahjakasseihin. Aloitetaan ensinnäkin sillä, että mahtavin ja jykevin pakettihin on pönöttänyt olohuoneen nurkassa jo muutamia viikkoja. Penasta on tullut rakas perheenjäsen, ja siksipä se on huoneen prameimmalla paikalla. Kiitos vielä muori ja vaari :)
Matin vanhemmilta sain täydennystä Aalto-sarjaani. Ylioppilasjuhlaksi saatu pikkuinen kirkkaan lasin värinen Aalto-maljakko sai eilen ”samanvärisen” isoveljen seurakseen.
Olen monessa blogissa ihastellut Iittalan lasirasioita, joita taitaa markkinoilta löytyä joka värissä. Eilen sain Matin siskon perheeltä oman pikkuaarteilleni tarkoitetun kirkkaan lasisen lasirasian. Mitäköhän aarteita sinne kätkisi.. Posti tuo Matille myöhemmin vielä lahjaksi klassikko Block-valaisimen, jota minäkin odotan kuin kuuta nousevaa. Kyseinen valaisin sopii tilaan kuin tilaan. Ihan mahtava lahja, näin avovaimonkin näkökulmasta ;)
Kun lahjapöydälle ilmestyi Kalevalan korurasia en olisi millään malttanut odottaa ja pitää näppejäni erossa lahjasta, vaan avata sen saman tien. Illan hämärissä viimein sitten pääsin lahjaan käsiksi, ja sieltähän paljastui aivan ihana Kielo-sarjan hopeinen kaulakoru. Aivan uskomattoman herkkä ja kaunis koru tulee varmasti näkymään useampaan otteeseen bloginkin puolella päivän asukuvissa.
Kovin rakas lahja, joka ainakin on päivittäin käytössä on rakas Olympukseni, jonka sain kesällä etukäteislahjana vanhemmiltani. Enää en ilman tätä superlahjaa pärjäisi lainkaan. Kiitos mami ja iskä.
