PUSERO IVANA HELSINKI HOUSUT MAINIO /*saatu
Syyskuu, sieltäkö sinä taas jo tulla tupsahdit kalenteriini? Ei kai tässä siis muu auta kuin toivottaa alkusyksy tervetulleeksi ja ottaa kesän ja syksyn välimaastoon sijoittuvasta kuukaudesta kaikki irti. Kalenteriini tekemien merkintöjen perusteella syyskuulla on äärimmäisen hyvät mahdollisuudet muodostua vuoden tehokkaimmaksi kuukaudeksi. Kunhan kaikki nyt vaan menisi suunnitelmien mukaan. Ja kuten tiedämme, tämä vuosi on ollut pelkkiä muuttuneita suunnitelmia, peruutuksia ja asioiden siirtämisiä. Ensimmäisenä syyskuun to do-listalla onkin siis Koronavilkun lataaminen. Noin, sehän kävi näppärästi.
Ajatelkaahan, mikäli Eppu olisi vielä luonamme, se täyttäisi huomenna jo 11 vuotta. Tuo tupsukorva olisi jo harmaahapsinen ja vähähampainen papparainen, joka todennäköisesti nauttisi kovasti omasta pihastamme. Minä stressaisin jo taatusti sen vanhuudenvaivoja ja kuinka se nauttisikaan eläkepäivistään taas syksyllä, kun pääsisi Matin mukana peltotöihin. Käsittämätöntä, että tupsukorvan kuolemasta tulee kuluneeksi jo pian kolme vuotta. Olen varma siitä, että loppuelämäni ajan syyskuun 2. päivänä ajattelen Epiä. Se oli persoona, jota en ikinä unohda.
Syyskuun aikana istahdan myös pitkästä aikaa teatterinpenkkiin (olettehan muuten käyneet jo osallistumassa lippuarvontaan?), ja voi kuinka odotankaan tulevaa Hamletin ensi-iltaa. Maski on hankittu ja mieli on odottava, samalla myös turvallinen. Odotan mielenkiinnolla myös sitä, millainen kokemus teatterissakäyminen on korona-aikana. Hamletiin kanssani lähtee Matti, ja totta puhuen jo ensimmäinen kunnon treffi-ilta aikoihin, nostaa suunpielet hymyyn. Tuntuu mukavalta lähteä kotinurkkia kauemmas.
Kalenteri on pullollaan mukavia merkintojä kuvauksista syntymäpäiviin, ja otinpa taas itseäni myös niskasta kiinni ja varasin syyskuulle hammaslääkärin. Viisaudenhampaalle on tullut aika sanoa heipat ja uskokaa tai älkää, tätäkin odotan kovasti. Ne osaavat olla melkoisia kiusankappaleita ja olen valmis jättämään oikuttelevalle hampaalle hyvästit.
Mikä ihaninta, syyskuu on kuukausi, jolloin saa kaivaa pitkät housut ja neuleet kaapista esiin. Jotta siirtymä shortseista farkkuihin ei olisi niin raju, päätin aloittaa syyspukeutumisen rennoilla collegeilla ja verkkareilla. Sudenkorentopaidassa toivotan syyskuun tervetulleeksi – ja syksy hei, olethan jees.
