Voi miksi olenkaan ajatellut, että makuuhuone olisi millään tavoin yksi olennaisimmista huoneista asunnossamme? Makuuhuoneet ovat aivan liian yliarvostettu juttu, käyhän se nukkuminen nimittäin näinkin..

Apua. Minä olen meidän taloudessamme se, joka saa pieniä hermoromahduksia päivän mittaan jos koti ei pysy siistinä. Pyyhin leivänmurut pöydiltä pois noin kymmenen kertaa päivässä, kiroan mustat huonekalut aurinkoisella kelillä maanrakoon, kun ne keräävät ylleen jatkuvasti pölykerroksen, hinkkaan lasipöytää viisi kertaa päivässä puhtaaksi ja kammoksun sitä, että sohvatyynyt ovat lysyssä tai väärillä paikoilla.

Nyt on tsempattava Noora, meidän olohuone on nyt myös makuuhuone jonkin aikaa ja epäjärjestykseen on vain totuttava. Ihana Matti oli ostanut mulle valkoisia ruusuja keittiön pöydälle epäjärjestystä tasapainottamaan, mutta nyt on kyllä todettava, että mie romahan jos remppa kestää yhtään pidempää kuin pari viikkoa.

Toisaalta, nyt on molemmilla olohuoneessa omat telkkarit, joita katsella illalla.

Voi apua mua ärsyttää nyt jo aivan mielettömästi tuo pieni musta pöytä keskellä olohuoneen lattiaa. Mitä se muka siinä tekee. Mulla on vähän sellainen tunne, että tässä blogissa ei kotipostauksia hetkeen nähdä.

Apua, anyone? :D

// Because of the little renovation in our bedroom, we aren’t allowed to use our bedroom for a few weeks. Great. Guess who is so annoyed about the bed in the middle of our livingroom. Oh dear..