Voi apua! Pitäisikö minun nyt osata kertoa teille kuinka ihkaensimmäinen omatekemä neulepuseroni syntyi? En osaa! Annoin nimittäin fiiliksen viedä ja kaventelin hihoissa juuri siinä kohtaa, kun siltä tuntui ja paita haki mittansakin ihan vain sovittelemalla peilin edessä suorakulmion muotoista palaa päälleni. Reseptin jakaminen on siis äärimmäisen hankalaa, mutta mikä parasta, fiilispuserosta tuli juuri sellainen kuin siitä piti!
Lankana käytin siis Lielahden Lankamaailmasta ostamaani Oceano-alelankaa (1€/kerä) ja yhteensä paitaani kului keriä kahdeksan kappaletta. Aloitin työn neulomalla aluksi samankokoisen etu- ja takakappaleen ja leveydeksi valitsin vähän summamutikassa 90 silmukkaa. Jotta neulos ei lähtisi käpertymään reunoista, tein alareunaan aluksi muutaman kerroksen joustinneuletta. Paita on etu- ja takakappaleessa kauttaaltaan sileää neuletta lukuunottamatta kauluksen (ja alareunan) muutamaa joustinneuleriviä. Kauluksen tekeminen vaati vähän mielikuvistusta, mutta lopputuloksesta tuli oikein kiva. Crop-mallisen neuleen pituuden saa arvioitua parhaiten sovittelemalla tekovaiheessa palasta ylleen.
Hihojen tekeminen se vasta jännää olikin! Aloitin hihakappaleen tekemisen yläpäästä ja loin puikolle 80 silmukkaa. Ennen joustinneuleosuuden alkamista, kavensin hihaa matkan varrella yhteensä viidessä eri kerroksessa ja merkitsin kavennuskohdat hakaneuloin, jotta osasin tehdä kavennukset samoissa kohdissa myös toisessa hihassa. Hihojen suihin neuloin pitkän pätkän joustinneuletta, johon olisi tosin riittänyt pienempikin silmukkamäärä. Olisin halunnut joustinneuleosuudesta napakampaa. 3/4-hihat olivat kuitenkin hyvä ratkaisu!
Kappaleiden yhteenompeleminen ja lankojen päätteleminen oli koko projektin tylsin vaihe, mutta kun se homma oli hoidettu, pääsin vihdoin asettelemaan yksityiskohtia paikoilleen. H&M:ltä ostamastani ”paikkasetistä” päätyi lopulta kolme kivointa kuvaa puseron etumukseen. ”Unicorn Squad”-teksti jäi tällä kertaa siis vielä käyttämättä.
Välillä kannattaa selvästikin vähän haastaa omaa kärsivällisyyttään; en nimittäin ikipäivinä olisi uskonut, että paita on alle kahdessa viikossa valmis. Seuraava pusero valmistuu varmasti jopa tätä näppärämmin, kun opettavaisesta projektistani painaa pääkohdat nyt mieleen. Ajatus siitä, että ylläni on sellainen neulepusero, jota ei kenenkään muun vaatekaapista löydy, on itseasiassa oikein hykerryttävän ihana!
Värikästä viikkoa kaikille! <3
