HEINÄKUUN HELMET

Heinäkuun helle: Hikeä pukkaa ja tuuletin on laulanut kotona aamusta iltaan – tämä helteinen heinäkuu jää taatusti sääkirjojen historiaan eikä loppua näy sääkartoilla vieläkään!

Heinäkuun hiekkarannat: Olen uinut tänä kesänä enemmän kuin aikuiselämäni aikana yhteensä. Hankin uuden uimapuvun, ostin vesijuoksuvyön ja totuin aloittamaan aamuni ja lopettamaan iltani polskien. Tätä tulen kaipaamaan sitten, kun arkirutiinit sekoittavat taas aikatauluni.

Heinäkuun hameet: Vaatekaapissani asustelevat hameiden ja mekkojen helmat ovat toden teolla päässeet hulmuamaan kesätuulessa. Hameet ja mekot ovat olleet valintani miltei jokaisena hellepäivänä!

Heinäkuun hetket: Tämä on ollut ihana kesä. Olen nauttinut joka sekuntista Matin ja minun yhteisellä kesälomallamme ja toivon kovasti, että ensi kesänäkin saamme järjestettyä edes pari viikkoa yhteistä lomaa. Aikaisemmin yhteistä lomaa on kesäisin vietetty korkeintaan viikko ja tänä kesänä olen huomannut, että se on aivan liian vähän.

Heinäkuun hymyt: Voi kuinka olinkaan loman tarpeessa. En ole ollut päivätöistäni ikinä kahta viikkoa pidempää pätkää lomilla. Nyt käynnissä on lomani kolmas viikko ja olen rentoutuneempi ja hymyileväisempi kuin pitkiin aikoihin. Loma tekee hyvää, ja aion muistaa sen jatkossakin.

Heinäkuun herkut: Tuoreita marjoja on kulunut litrakaupalla. Onneksi sain käydä varkaissa kummitätini marjapuskissa ja nyt pakkasessa on vitamiineja talletettuna talvea varten. En ole tänä kesänä kaivannut kitusiini niinkään grilliherkkuja, vaan kevyet ja raikkaat salaatit ovat maistuneet helteessä paremmin.

Heinäkuun hankinnat: Vaatehöyrystin, uusi PEN-kamera ja lahjaksi saamani satulatuoli – kuinka olen edes pärjännyt ilman aiemmin!

Heinäkuun haikeus: Tiedättehän sen kesähaikeuden tunteen, joka iskee yleensä heinäkuun lopussa. Aamut ja illat tuntuvat jo erilaisilta kuin alkukesästä, valo on kultaisempi, ilmassa tuoksuu ajatus elokuusta. Eilen huomasin ajattelevani ensimmäistä kertaa syksyä. Eikä ajatus syksystä tuntunutkaan tällaisen kesän jälkeen ollenkaan ikävältä.

Ihanaa heinäkuun viimeistä päivää kaikille. <3


Avainsanoina | Vastaa

PENTUJA, PENTUJA, PENTUJA!

En muista koska olisin ollut viimeksi niin onnellinen kuin eilen. Kasan alimmaisena. Viisi samojedinpentua sylissäni, kun koko seitsemän tyypin joukkue ei kerralla mahtunut mitenkään syliini. Ihan kuin olisin nähnyt unta! Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että olen päästä varpaisiin koiraihminen ja Epun äkillisen lähdön jälkeen, uuteen elämänrytmiin tottuminen on ollut välillä jopa raastavaa. Eilinen vierailu tuttavaperheen aurinkoiselle takapihalle tekikin todella hyvää. Siinä yhden pennun pureskellessa isovarvastani ja toisen nakuttaessa hampaanjälkiä kamerahihnaani, minä vain onnellisena mietiskelin kuinka ihanaa pentuelämä taas olisikaan.

Tämän alla olevan kuvan taidan kehystää seinälleni ja vilkaista sitä aina huonon päivän tai kiukkufiiliksen osuessa kohdalle.

Kennel Agrariumin F-pentueesta on vapaana vielä yksi poika ja tyttö, ja kovasti jo Instagramissa eilen minulta kyselitte, onko yksi tästä hurmaavasta jengistä saapumassa meille. Joudun vastaamaan teille sydäntä särkien, että tällä kertaa ei. Päätimme, että odotamme toisen koiran ottamista vielä niin pitkään, että elämä tasaantuu ja koiran ottaminen tulee ajankohtaiseksi. Koira tarvitsee aikaa, aktiviteetteja, huomiota ja seuraa, ja tätä kaikkea pystyimme Epulle tarjoamaan. Mutta Epun kuoleman jälkeen, työkiireet ovat muuttuneet ja omalla kohdallani jopa lisääntyneet, joten koiraton elämämme jatkuu nyt toistaiseksi. Onneksi lähipiirissä on kuitenkin paljon koiria, joita pääsee rapsuttelemaan koiraikävän iskiessä.

Kamerassa oli eilisen kuvaustuokion jälkeen 300 kuvaa näistä valloittavista tyypeistä. Näiden kuvien myötä toivotan teille herttaista perjantaita!


Avainsanoina , , | 19 vastausta