Tein uuden vuoden vaihtuessa yhden konkreettisen uuden vuoden lupauksen. Nyt se lupaus on kirjaimellisesti nenäni edessä odottamassa, että kävisin siihen käsiksi. Kuvat on tosiaan teetetty, mutta mitäs nyt sitten.. Albumiin? Kansioon? Arkistoihin?
Toki jäätävän kokoinen kuvapino olisi ihana jättää vaan vaikkapa olohuoneen pöydälle selattavaksi, mutta kuvien hipelöinti ja rasvaiset sormenjäljet eivät ajatuksena houkuta. Albumissa kuvat olisivat kauniimmin esillä ja albumin voisi näppärästi napata kirjahyllystä selattavaksi. Mutta tulisiko niinkään tehtyä? Toki ajattelin kehystää parhaat palat seinälle, mutta tällä määrällä kuvia voisi milteipä tapetoida työhuoneeni seinät. Saatoin taannoin pelotella itseni ajatuksella siitä, että tietokone tai kovalevy hajoaisi vieden kuvani mukanaan niin, että lopulta tilaukseen lähti vähän turhankin paljon kuvia..
Sen lisäksi, että kehitin kuvia oman perhealbumin aarteiksi, tilasin paperille myös parhaita paloja muista ottamistani kuvista. Halusin varmuuden vuoksi paperille myös tekemieni vauvakuvausten aarteet tutuista pikkuisista, ja samalla päätin teettää talteen myös otoksiani eri tapahtumista, muun muassa Juokse Maalla-maratonilta sekä sambakulkueesta. Muutama eläimellinenkin otos lähti tilaukseen ja mahtuipa joukkoon myös muutama ”luontokuva”. Varsinaiseksi portfolioksi tätä ei nyt sentään voi kutsua, mutta koska uskon ja toivon valokuvausharrastukseni jatkuvan, omaa kehitystään on kiva seurailla vertailemalla eri vuonna otettuja kuvia toisiinsa.
Epun katseesta päätellen edessäni on vielä tänään toivoton urakka, kun yritän keksiä kuville lopulliset sijoituspaikat. Albumikaupoille tästä täytynee vielä lähteä. But I can do this! :D
Mutta ihan ekana hipsin mummun tekemissä villasukissa keittämään pannullisen teetä.
