Oli aivan liian laimeaa kahvia, oli maailman paras korvapuusti, oli kirja, joka sai sydämen pamppailemaan ihastuksesta. On viikon lukuvinkin aika. Samalla kerrottakoon, että Ahlmanin Tilapuodista saa maailman parhaita korvapuusteja. Oli liiankin ihana hetki, kun kaatosade hakkasi ikkunaan ja tuore korvapuusti suorastaan suli suuhun.
Hyppysissäni on kirja, joka on täydellinen niihin hetkiin, kun loikoilet riippukeinun syövereissä. Välillä paljaalle varpaallesi istahtaa kärpänen, nenääsi tunkeutuu naapurimökin pihalla kärähtäneiden grillimakkaroiden tuoksu ja korviisi kantautuu kuinka läheiseltä laiturilta lapset pomppivat toinen toisensa jälkeen kiljahdellen viileään järviveteen. Sydämenlyönneissä ikuisuus (Jan-Philipp Sendker, Gummerus, 2016) lennättää sinut kuitenkin tästä maisemasta paljon kauemmas; se vie sinut kaukomatkalle ja tälle reissulle matkalaukkuusi on pakattu vain rakkauden voimaa ja itämaista mystiikkaa.
New Yorkilainen juristi Tin Win katoaa yllättäen jättäen perheensä avointen kysymysten äärelle, joihin ei tunnu löytyvän vastauksia. Miksi hän lähti? Kenen luo? Kuinka hän saattoi jättää perheensä niin yllättäen? Aikaa kuluu, eikä isä palaa kotiin. Tytär Julia löytää isänsä tavaroiden joukosta kuitenkin vuosia myöhemmin rakkauskirjeen, joka on kirjoitettu tuntemattomalle naiselle. Matka pieneen burmalaiskylään voi alkaa, kun Julia päättää selvittää, miten isä on viettänyt elämänsä ensimmäiset 20 vuotta. Vuodet, joista hänen perheensä ei tiedä mitään. Ja kuka on tämä nainen, jolle isä on kirjeen kirjoittanut? Matka mullistaa Julian mielen ja tämän perheen historian ja Julian matkaseuralaiselle, eli sinulle, lempeän inhimillinen romaani jää varmasti ikuisesti mieleen.
Toisinaan kirjan sivut kääntyvät eteenpäin kuin itsestään. Tarina vie mukanaan.
Juuri niin kävi tämän kirjan kanssa.
