UUSI ALKU

P1085922 P1085909

Aina, kun uusi vuosi vaihtuu, tammikuun kohokohtiin kuuluu uuden kalenterin hankkiminen. Pitkään käytössäni oli niin sanottu ”koulukalenterimalli”, joka alkoi syksyllä ja päättyi kevääseen, mutta tänä vuonna päätin metsästää itselleni laukkuun näppärästi sujahtavan, runsaalla tilalla ja hauskoilla oivalluksilla varustetun kalenterin. Iso kalenterini on löytänyt paikkansa työpöytäni äärestä, mutta sen rinnalle tarvitsin almanakan, joka kulkee paikasta toiseen mukanani.

Ja ei, ehei, kännykän kalenteri ei ole sama asia. Eihän kännykkään edes voi piirrellä muistiinpanojen oheen!

P1085918 P1085913

Sen oikean etsiminen ei ole ollenkaan niin helppo juttu kuin luulisi. Selasin läpi useammankin kalenterin ennen kuin löysin tämän Polkka Jamin viikkokalenterinse on suloinen, siinä on paljon tilaa raapustella ja mikä parasta, kalenterin takana on suomalainen suunnittelijapariskunta! Kalenterin välissä kulkee  näppärästi Håll Sverige Rent-säätiön toimintaa tukeva Niiskuneiti-muistivihkonen, jonne kirjoittelen talteen ideoita blogipostauksia varten  ja listaan tehtäviä hommia ylös. Nämä kaverukset pitävät minut taatusti ajantasalla.

kalenterit

Mikäli joku muukin on vielä vailla uuden vuoden kalenteria, kokosin teille kollaasiin omat suosikkini. Papershopin sininen agenda on ehkäpä maailman kaunein tuotos (se ei tosin yllätä, Rifle Paperin tuotteet ovat niin upeita! <3), kun taas Mira Malliuksen kuvitukset hurmaavat ja hauskuuttavat suloisessa tämän vuoden kalenterissa. Kiinnostavin kalenteriuutuus on kuitenkin varmasti tuo The Year of Mermaids 2017-kalenteri, jonka olisin varmasti valinnut itsellenikin, jos vaan jossain olisin sitä päässyt ensin selailemaan. Kalenteriin mahtuu valtavasti merkintöjä ja veikkaankin merenneitokalenterin toimivan erinomaisesti myös päiväkirjana. Pieni ja pippurinen kalenteri sen sijaan löytyi Chic Companyn valikoimasta – taskukokoiseen kalenteriin mahtuu peräti kahden vuoden merkinnät ja hintakin on enemmän kuin kohdallaan (6,95€)!

Puhdas, tyhjä kalenteri tuntuu aina ikään kuin uudelta alulta. Tosin pikkuhiljaa nuokin sivut ovat jo alkaneet täyttyä uusilla seikkailuilla.

Nyt kohti tammikuun toista viikkoa!

P1085926


Avainsanoina , | 10 vastausta

YKSI KONKREETTINEN UUDEN VUODEN LUPAUS

PC174186PC174178

Jätin tänä vuonna uuden vuoden lupaukset tekemättä. Muutaman tavoitteen ja toiveen kuitenkin asetin itselleni tulevaa vuotta varten ja olen ikionnellinen jos ne toteutuvat. Toki heitin ilmoille myös muutaman konkreettisemman asian, jossa olisi uuden vuoden kunniaksi tapahduttava ryhdistäytymistä — se ainainen kaaos vaatehuoneessa pitäisi ottaa haltuun, vettä tulisi juoda enemmän, kunnon hikitreeni pitäisi tehdä vähintään kerran viikossa.. Onhan niitä.

Yhden asian päätin kuitenkin jo ennen joulua. Tänä vuonna aion teettää useammin valokuvia paperille. Kuinka simppeli asia, joka aina kuitenkin unohtuu! Otan päivittäin kymmeniä kuvia, joista osa päätyy blogin puolelle, osa päätyy suoraan roskakoriin ja osasta tulee valtavan tärkeitä muistoja heille, jotka ovat linssini edessä.  Samalla, kun painan laukaisijaa, muistikortille tallentuu kuva, jota ihastellaan jopa vuosikymmenien päästä. Se on upea fiilis se. Ja sama pätee niidenkin kuvien ottamiseen, jotka päätyvät omaan perhealbumiin, omiin muistoihin.

PC174174

Printtikuvien selaaminen on aivan juttunsa. Se ei ole verrattavissa kansioiden selaamiseen tietokoneen ruudulta, vaan siinä on ihan oma tunnelmansa. Niinpä teetinkin joulun alla valtavan kasan kuvia paperille ja olen selannut nuo 300 kuvaa nyt kymmeniä kertoja läpi. Pari kuvaa teetin myös joululahjoja varten. Kerroinkin jo, että kehystin pikkusiskolleni joululahjaksi tämän kuvan, mutta näissä kuvissa näkyvä paketti päätyi erään pikkumiehen perheelle. Ystäväperheen poika oli kamerani edessä ensimmäisen kerran muutaman viikon ikäisenä ja pian tuo söpöliini täyttää jo yhden vuoden.

Niinpä kehystin nuo pikkuiset vastasyntyneet varpaat pakettiin ja tilasin Disneystoresta nimikoidun joulumikin, joka on samalla muisto pojan ensimmäisestä joulusta.

PC174176

Kuvia selatessani siirtelin niitä myös valtavan määrän ulkoiselle kovalevylle talteen — en edes osaa kuvitella kuinka sydämeni särkyisi, jos kone nielaisisi joskus mukanaan kaikki sille tallentamani kuvat..

Tämän lupauksen aion siis pitää.


Avainsanoina | 8 vastausta