En suostunut vielä aamuisessa postauksessani paljastamaan mitä käärin omalle isälleni pakettiin, mutta nyt oli pakko tulla hehkuttamaan löytöäni – löysin nimittäin sellaisen muumimukiaarteen isäni kokoelmaan, jota hänellä ei vielä ollut!

Muumimukien keräilemisestä on muodostunut ikään kuin yhteinen harrastus minulle ja isälleni. Fakta on kuitenkin se, että kun kaapista löytyvät ne kaikki uusimmat aarteet, mukiharrastus aiheuttaa lähinnä harmaita hiuksia ja suuren suuria aukkoja lompakkoon. Meidän muumimukiharrastamisemme keskittyykin siis lähinnä uusien muumiaarteiden metsästämiseen. Silloin tällöin onni kuitenkin potkaisee ja netin kautta kokoelma karttuu uusilla vanhoilla aarteilla. Tänään laitoin isälleni pakettiin 90-luvun puolivälin mukiherkun, Iloisen perheen. Oli hauska yllättää iskä näinkin vanhalla aarteella, sillä kovin montaa 90-luvun mukia ei hänen kokoelmastaan vielä löydy. Tätä mukia on myyty ilmeisesti lasten astiaston osana, ja voisin veikata, että moni teistä on lapsuudessaan juuri tämän mukin saanut lahjaksi.

Takana on aivan ihana ja herkullinen isänpäiväviikonloppu, sillä eilen herkuteltiin Matin vanhempien luona ja tänään suuntasimme isänpäivälounaalle Riceen. Thaimaalainen Rice on yksi Tampereen ravintolasuosikeistani ja minut löytää sen lounasbuffet’n äärestä viikoittain. Tänään buffet oli aivan mieletön ja tätäkin kautta on välitettävä vielä kiitokset keittiöön. Ruoka oli herkullista, ja äitini kasvisruokavalio otettiin sydäntä lämmittävän ihanasti huomioon. Meidän seurueemme suosittelee Riceä todella lämpimästi kaikille thaimaalaisen ruuan ystäville. Pääsin siis ojentamaan pakettini isälleni oikein herkullisissa merkeissä.

Isänpäiväviikonloppu on siis ollut onnea ja iloa täynnä, eräs kanssani asuva minionifani oli tosin hitusen katkera, kun tällä kertaa se olikin isukkini, joka sai minioniaarteita lahjaksi…

Ensi viikolla jatketaan, huomenna hehkutan teille maasta taivaisiin erästä uutta huulipunasuosikkiani! Stay tuned!