LINTUBONGARINA

P8022312 P8123843 P8022332 P8022344P8022356

Monen monta kertaa olen kaipaillut kamerani runkoon hieman massiivisempaa putkea jatkeeksi, kun kauempana ollut kohde on etsimessä näkynyt lähinnä kärpäsenkakan kokoisena täplänä. Pohdiskelin pitkään erilaisten objektiivivaihtoehtojen välillä ja päädyin alkukesästä päivittämään hieman kamerakalustoani, kun kävin ostamassa kameraperheeseeni pitkän lisän. Koska säännöllisesti kommenttiboksin puolelle ilmestyy kysymyksiä kamerastani, päätin vinkata tästä hankinnasta myös muille Olympus-käyttäjille.

Olympuksen M. Zuiko Digital 75-300mm on toistaiseksi täyttänyt kaikki odotukseni. Hyödynsin sen nopeaa ja hiljaista automaattitarkennusta jo muun muassa ystäväni häitä videolle kuvatessani, ja hieman testailin sen zoomaustehoa myös maratonilla. Toimii kuin unelma ja vaikka tehoa löytyy, objektiivi on kuitenkin sen verran pienehkö, että se mahtuu täydellisesti kulkemaan mukana uudessa kameralaukussani. Lopulta ratkaisevaksi tekijäksi muodostui myös objektiivin suht edullinen hinta verrattuna vaihtoehtoihinsa.

Kuten jokaisen kameran, mielestäni myös jokaisen objektiivin käyttöönotto vaatii aina vähän treenaamista. Jännitin esimerkiksi sitä, kuinka kuvat onnistuvat tällä objektiivilla käsivaralta kuvatessa, mutta olen ollut kuvanlaatuun enemmän kuin tyytyväinen. Lintubongaus, täältä tullaan!

P8022198 P8022314 P8123845 P8022286 P8022323

Aivan kotiseudun lenkkipoluilta en kuitenkaan näitä kaunokaisia bongaillut, vaan uusi objektiivini pääsi tositoimiin Kiviniityn kotieläinpuistossa Sastamalassa. Kauempana aidan vierustalta viihtyneistäkin eläimistä sai tällä uutukaisella oikein kivoja kuvia. Kotieläinpuiston upeat linnut ihastuttivat kuitenkin poseerauksillaan tällä kertaa niin kovasti, että ne ansaitsivat tässä postauksessa kaiken ruutuajan.

Kotieläinpuisto oli kokonaisuudessaan erinomainen kesäretkikohde. Pienemmille vierailijoille tarjolla oli niin pomppulinnaa, polkuautoja kuin talutusratsastustakin ja grillauskatoksissa olisi pystynyt grillailemaan seurueelle vaikkapa makkaraa välipalaksi. Puisto levittäytyy laajalle alueelle ja eläinlajeihin tutustuessa aikaa vierähtää nopeasti useampikin tunti. Maatilan eläinten lisäksi puistossa elää myös hieman vieraampia lajeja kuten strutseja, jakkihärkiä ja poroja. Alue oli oikein viihtyisä, eläinten tarhat tilavia ja pääsipä puistoa kiertäessä myös hieman rapsuttelemaan eläimiä.

Lintukaunottarien myötä toivottelen kaikille oikein ihanaa viikonloppua – mikäli viikonlopun roadtripkohdetta ei vielä ole päätetty, pitäkäähän Kiviniityn kotieläinpuisto mielessä!

P8022194P8022327 P8123849 P8022319 P8022196


Avainsanoina , , , | 10 vastausta

HUONON PÄIVÄN HYVÄ VOILEIPÄ

P8012100

Ei aina voi olla hyvä päivä. Eihän? Joskus on mieli matalapaineinen ja toisinaan ne pienimmätkin jutut ketuttavat. Sellaisiakin päiviä tarvitaan, jotta ne hyvät päivät maistuvat taas entistä makeammilta. Ja joskus päivä muuttuu hyväksi ihan vaan sillä, että onnistuu loihtimaan eteensä maailman parhaan voileivän. Tai siis ”voikkuleivän”, kuten Matti ja iskä sanovat. Jostain syystä inhoan tuota voikkuleipä-sanaa..

Mutta kuinka herkullinen voikkuleipä lautaselleni tänään ilmestyi? Minäpä kerron teille tarinan.

P8012104 P8012099 P8012108

Olipa kerran jääkaappi, jossa syöjiään odotti paketillinen kotimaisia herkkusieniä ja pekonia. Kumpikaan raaka-aine ei kuulu suosikkeihini, mutta tämän illan dinneri päätettiin kuitenkin loihtia näiden jo kotona olevien ainesten ympärille. Koska ajelimme kotiin matkatessamme Ahlmanin ohi, päätin piipahtaa miltei tavaksi muuttuneella viikoittaisella visiitilläni tilapuodissa. Hyllyt notkuivat taas herkkuja ja siinä valikoimaa tutkiessani keksin heti, mitä meillä tänään syötäisiin. Ostoskoriini illallista varten päätyi uunituore vuokaleipä, Ahlmanin tilan omaa grillijuustoa sekä myynnissä ollutta Pajuparven Helenan tomaattichilimarmeladia.

Ja siitä se ajatus sitten lähti..

Paista pannulla pekonia rapeaksi. Viipaloi herkkusienet ja paista myös ne kevyesti sekoitellen. Viipaloi grillijuustoa ohuiksi siivuiksi ja anna siivujen ruskistua hieman. Lopuksi leikkaa leivästä siivuja ja anna niiden lepäillä hetki kuumalla pannulla. Aseta leivän päälle pekonia, sieniä ja grillijuuston viipale ja ”voitele” kansi tomaattichilimarmeladilla. Ripaus persiljaa tuo kokonaisuuteen väriä.

Lupaan, että tykkäät.

P8012107

Tiedättekö mikä myös tekee onnelliseksi? Kun kahvikuppiin kaataa maitoa, joka on pakattu samana päivänä. Harvinaista herkkua.


Avainsanoina , , | 4 vastausta