Kiireettömät aamut ovat yksi maailman ihanimmista asioista. Kiiretön aamu ei vaadi toteutuakseen edes vapaapäivää, vaan monesti riittää arkenakin vain se, että säätää herätyskellon soittamaan edes hitusen normaalia aiemmin.
Heräsin onnelliseen aamuun, kun hipsin syömään aamupalaa parvekkeellemme. Eikä aikaakaan, kun sain pehmeiden lakanoiden välistä kömpineen pörröisen Epunkin seurakseni ja nautimme yhdessä siitä ainoasta hetkestä, jolloin parvekkeellemme paistaa edes hetken aikaa aurinko. Tuntui aivan siltä kuin olisi ollut sunnuntai.
Kesäaamuissa on muutenkin sitä jotakin. On valoisaa, linnut sirkuttavat tavallista äänekkäämmin ja aamulenkillä tuoksuu kaste. Köllittyämme herken parvekkeella unihiekkoja silmistämme karistellen, suuntasimmekin Epun kanssa aamukävelylle, eikä sielläkään ollut kiire minnekään. Eppu nautti ja sai rauhassa morjestaa jokaista vastaan tullutta koirakaveria ja minä sain herätä rauhassa uuteen päivään.
Ehdin jopa lenkin jälkeen istahtaa työpöydän ääreen naputtelemaan teille tämän postauksen. Illalla saan nimittäin ystäväni kylään ja Pirkon piirtämisen ohessa aionkin keskittyä vain ja ainoastaan siihen, että saan rakkaan kaverini visiitille. Voi kunpa tästä tulisi hyvä päivä, aamu alkoi ainakin niin kovin kovin hyvin.
Hyvää huomenta sinullekin.
// The best mornings look like this. You don’t have to hurry, you can enjoy the breakfast and the fresh cup of coffee on your balcony and you have time to wake up. In the morning, our balcony is the place to be thanks to that gorgeous summersun. I guess my little buddy Eppu thought it was Sunday or something, usually I’m in such a hurry in the morning, that I don’t have time for this kind of luxury. But on weekend Eppu, I promise, that we can spend to whole day together.
