Ovikello kilahti ystävänpäivänä, maanantaina 14.2.2022 iltapäiväneljän aikaan. Oven takana odotti ystävänpäiväyllätys. Olisittepa nähneet kuinka suunpielet kohosivat korkeuksiin, kun oven takana odotti mysteeripaketti!
Kuvassa kiidän tukka hulmuten etsimään maljakkoa kukkalähetykselle; kuten näette, kädessäni olevat edelliset tulppaanini olivatkin jo hieman nuukahtaneet, ja päätin käyttää ne lopulta tähän aiemmin esittelemääni projektiini. Tuoreet tulppaanit saivat parhaan paikan olohuoneen pöydältä.
Minulla on vain muutamia hyviä ystäviä ja olen heistä sydämeni sopukoita myöten kiitollinen. Ystävistäni suurimman osan olen löytänyt vasta aikuisiällä ja tiedän olevani onnekas, kun puhelimen päässä on aina joku tarvittaessa. Toivon, että edessämme on vielä monia yhteisiä seikkailuita, onnenhymyjä ja haleja, kilometrin pituisia ääniviestejä ja yllätyksiä. Tämä kukkalähetys toi mukanaan kotiin kevään – is it just me, vai oletteko tekin sitä mieltä, että tulppaanit ovat yksi varmimmista keväänmerkeistä?
