Täällä eräs reissussa rähjääntynyt bloggaaja kertoilee pikaisia kuulumisia ennen nukkumaan menoa. Saavuimme juuri San Siron jalkapallostadionilta ja voin kertoa, että jos on joskus taksin saaminen yöaikaan Tampereen keskustasta vaikeaa, niin tämä mission impossible osoittautui vielä haastavammaksi Milanossa kello yhdentoista aikaan. Jouduimmekin kymmenien tuhansien ihmisten purkautuessa stadionilta kävelemään kaatosateessa jonkin matkaa ennen kuin taksi löytyi. Nyt onnellisena hotellin lakanoiden välistä voin vain todeta, että hieman jänskätti ehditäänkö hotellille ennen aamulentoa.
Ottelu oli melkoinen kokemus, Balotelli pallotteli tiensä sydämeeni, mutta ei stadion ollut lainkaan niin kodikas kuin meidän oma Hakametsä. Ilveskissainen oli kuitenkin ihan fiiliksissä mukana, kunhan selvisi siitä järkytyksestä, että paikkamme olivat huikean korkealla ja alkuun meinasikin pieni huippaus alkaa ottaa jo päähän.
Otteluasu ei ollut ihan noin freshin näköinen kuin mitä kuvat antavat ymmärtää; kikkurat suoristuivat vesisateessa jo ennen kuin päästiin hallille ja kylmyyden vuoksi Matti osti minulle matkamuistoksi AC Milanin huivin ja lippiksen, että ihan tyylikkäänä oltiin sitten liikenteessä. Takki on kuitenkin tuliainen minulta minulle, löysin sen Stradivariuksesta ja rakastuin päätä pahkaa.
DUOMODAY
Hämmentävän ahdistava tuo Duomon ympäristö. Kun yritimme ottaa asukuvia tämän tutun maamerkin edessä, oli toinen paikallinen tunkemassa väkisin käsiisi puluille syötettävää maissia ja toinen sateenvarjoja. Eikä maksa mitään, muuta kuin kymmenen euroa siis. Koska en millään muotoa halunnut alkaa ruokkia puluja kämmeneltäni kuvaa varten, päädyin lopulta hankkimaan sateenvarjon. Myyjä valitsi värin, se sopi kuulemma laukkuuni. Harvinaisen muotitietoista porukkaa täällä nuo sateenvarjojen myyjätkin.
Naispuoliset ystäväni varoittelivat, että hiustenvärjäys voisi olla paikallaan ennen reissua. Lähinnä naureskelin koko jutulle, mutta olen jo tänään saanut hämmentävän paljon huomiota pelkän hiusvärini vuoksi. Onneksi Matti on mukana, muuten pulunruokkijat ja sateenvarjojen kauppaajat saattaisivat todella alkaa ahdistaa. Niin, ja kaikilla heillä on muuten kaveri tai tuttuja Suomessa, kun he kysyvät mistä olen kotoisin ja kerron olevani Suomesta. ”Oh yes, very cold and polarbears”, no ehkäpä myyjän kaveri on unohtanut kertoa, että ei Suomessa nyt kuitenkaan jääkarhuja ole.
Niin ja löytyy täältä toki turvamiehiäkin jos paikallisten huolenpito liikaa alkaa haitata (oli ihan pakko ängetä samaan kuvaan, kun asumme niin mätsäsivät toisiinsa).. ;)

.jpg)