ARKIKUVA 19/52

CURIOUSER & CURIOUSER | Yleinen

Milloin kuva on otettu? Keväinen kuva on otettu lauantaina 9. toukokuuta ennen puolta päivää. Kun tämän kaksikon kanssa on liikenteessä ei kelloa tule katseltua kovin tarkasti. Fiilis vie mukanaan!

Missä kuva on otettu? Kerrostalon takapihalla. Samaisessa talossa asuu rakas muorini.

Mitä kuva esittää? Olimme aamupäiväulkoilulla siskoni ja siskontyttöni kanssa, kun päätimme mennä tervehtimään isoäitiämme. Vallitsevan tilanteen vuoksi kuulumiset vaihdettiin tietysti parvekkeelle huudellen, mutta siskoni sai loistavan idean piirtää omallemme sekä tietysti kaikille muillekin talon asukkaille äitienpäiväkortti hiekkaan. Vaikka eräs pikkumimmi yrittikin kovasti sabotoida piirustustamme, lopputuloksena oli suurin ikinä tekemäni mummunpäiväkortti. Kovin sydämellinen sellainen.

Mitä mietit sillä hetkellä, kun kuva on otettu? Kulunut sunnuntai taisi olla äitienpäivistä ensimmäinen, jolloin en käynyt halaamassa mummuani. Se tuntui niin kovin oudolta, mutta onneksi maailmassa on monia muitakin tapoja osoittaa rakkautta läheisille kuin halaaminen. Meillä oli ihana leikkihetki hiekkalaatikolla ja kuinka mukaavaa olikaan pitkästä aikaa edes nähdä muoria vaikkakin välimatkan päästä. Kuinkahan lämpimiltä ne halit oikein sitten tuntuvatkaan, kun vihdoin voidaan turvallisesti nähdä toisiamme?


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | 3 vastausta

KUN YOUTUBE-VIDEONI KERÄSI 40 000 KATSELUKERTAA

CURIOUSER & CURIOUSER | Yleinen

Kuten olette kenties huomanneet, olen ollut viime aikoina kaikkea muuta kuin aktiivinen Youtuben puolella. Sydämeni heittelikin melkoisia kärrynpyöriä jokin aika sitten, kun huomasin, että te sen sijaan olitte olleet Youtube-kanavallani erityisen aktiivisia, etenkin tämän videon saralla. Tuntuu aivan huikaisevan hienolta, että olette katselleet tekemääni tutoriaalia ryijyn teosta miltei 40 000 kertaa! Niin mahtavan mainiota, että juuri käsitöiden tekemiseen tsemppaava video on kerännyt huomiota. Omalla kohdallani nämä päivästä toiseen samankaltaisina toistuvat illat olisivat melkoista peukaloiden pyörittelyä, jos käsissäni eivät kilisisi sukkapuikot tai ompelukone laulaisi. Niinpä huomattuani videoni saaman suosion, sain aivan valtavan motivaatiopuuskan ja päätin surauttaa itselleni ompelukoneella hameen. Ja tällainen siitä tuli.

Olen säästellyt tuota kangasta jo pienen ikuisuuden. Ostin sen varmaankin jo parisen vuotta sitten ja kuten joku saattaa tunnistaa, kuosi on suosikkisuunnittelijani Annika Hiltusen käsialaa. Annikahan on myös suosikkikorujeni takana – tiesittekö, että Design by Kieton korut ovat juuri hänen mestariteoksiaan? Niinpä surautellessani hametta ompelukoneellani, tiesin jo siinä vaiheessa, että korulippaastani löytyisi hameeseen täydelliset asusteet.

Miksikö juuri nyt sitten tänään päätin tarttua tähän kauan säästelemääni kankaaseen? Takana on todella kurja, surullinen ja itkuinen viikko. Mutta äsken tuolla laiturilla auringonlaskussa seisoskellessani, tuli hyvä olo uudessa, maailman kauneimmassa hameessani. Eli sanoisin, että nyt jos koska oli täydellinen aika kankaan ”tuhlaamiseen.”


Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , | 4 vastausta