Mattia on v-a-i-k-e-a raahata mukanaan teatteriin. Itsehän istuisin teatterin eturivissä vaikka joka ilta, mutta Masa on vähän kinkkisempi tapaus. Ensin se valittaa pari päivää, että teatteri ei ole yhtään hänen juttunsa, mutta kun sen sinne penkkiin sitten kröhöm.. väkisin raahaa, teatterista kotiin lähtevä mies onkin yhtäkkiä supertyytyväinen, että tuli lähdettyä. ”En muistanutkaan, että siellä on noin kivaa!” Niin noh, sitähän minä yritin sinulle sanoa.

Meillä oli eilen treffi-ilta. On nykyään harvinaista herkkua, että molemmilla on samaan aikaan vapaailta, ja tällaisille illoille on toisinaan kiva keksiä spesiaaleja juttuja. Tällä kertaa meidän ei itse tarvinnut tosin suunnitelmia tehdä, sillä Tampereen Teatteri kutsui meidät juuri sopivasti virittäytymään joulun tunnelmaan Joulu soikoon!-viihdekonserttiin. Koska kyseessä ei ollut varsinaisesti teatteriesitys, Matin mukaan suostutteleminen ei ollut edes vaikeaa. Lupasin, että matkan varrella poiketaan Joulutorilla glögillä ja ostoksilla Ilveksen kojulla, ja mies vakuuttui myös kerrottuani, että päänäyttämön lavalla olisi kapellimestari Eeva Konnun kokoama peräti 13-henkinen laulajajoukko ja 20 hengen viihdeorkesteri Tampere Pops. ”Okei, tää mun on nähtävä.”

Ensiksi suuntasimme Joulutorin vilinään. Tori on jälleen avannut ovensa ja valojen loisteessa jouluololta ei voi välttyä. Pimeällä tori on loistossaan oikein toden teolla, ja upeat valoelementit pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Nenään tulvii herkullisia tuoksuja eri kojuista ja joululahjaideat ovat  helposti bongattavissa. Lämmin glögi höyryää kupissa ja jouluherkut virittävät tunnelmaan. Ehdottomasti yksi must see-kohteista Tampereella joulunaikaan.

Mutta millainen Joulu soikoon! sitten oli? Sydämellinen, lämmin, jouluinen. Se vei taitavasti katsojan ja kuuntelijan mukanaan ensin tunnelmallisten joululaulujen kautta väliajalle ja tuon lyhyen tauon jälkeen lavalla nähtiinkin sitten aivan erilaista fiilistä ja energiaa – itse lämpenin kovasti eritoten jälkimmäiselle puoliskolle, jolla kuultiin pikkujoulujen pikkutuntien musiikkia! Pari huippua mainitakseni, Annamaria Karhulahti, minusta tuli fanisi ja Arttu Ratinen se vasta pistikin kulkuset kilisemään. Vain yksi pikkumutta tulee mieleeni, minun teki nimittäin koko ajan mieli laulaa ääneen! Se ei toki ollut kiellettyä, mutta vierustoverini olisivat saattaneet laittaa hieman pahakseen ja Matti ei varmaan enää ikinä olisi lähtenyt kanssani teatteriin treffeille. Kenties ensi vuonna mukaan lisätään yksi yhteislaulukin? ;)

Vaikuttaa siltä, että sinnikäs projektini yrittää saada Matti ihastumaan teattereihin alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta; siellä se jo Tampereen Teatterissa ihasteli seinillä olevia julisteita ja mietti miksemme ole käyneet katsomassa tätä ja tätä ja tuota näytöstä. Noh. Itse asiassa minähän olin nähnyt niistä sattuneesta syystä jokaisen äidin kanssa. Miehet.

Joulu soi päänäyttämöllä vielä toisenkin kerran, 15.12., joten jos joulufiilis on edelleen hukassa, suosittelen ottamaan mallia meidän treffi-illastamme, ja suuntaamaan Joulutorin kautta konserttiin! Pukinkonttiin kannattaa kätkeä liput myös Saiturin jouluun sekä hulvattomaan Näytelmä joka menee pieleen-esitykseen. Ja oma suosikkini, Tyttö & Varis, oih, siinä vasta näytelmä, joka jokaisen tulisi nähdä!

*Liput Joulu soikoon!-viihdekonserttiin saatu Tampereen Teatterilta. Kiitos! <3