Kylläpäs se valmistui nopeasti! Kurvailin eilen suoraan Lielahden Lankamaailmasta  Eva-muorin luokse ja siinä Runebergin torttuja herkutellessamme, en malttanut samalla olla aloittamatta uutta neuletyötä. Löysin Lankamaailmasta nimittäin niin hurjan kauniin väristä Grace-lankaa (3€/kerä), että en malttanut pitää siitä sormiani erossa hetkeäkään. Olin vakaasti päättänyt, että tekisin nimittäin elämäni ensimmäisen, aikuiseen päähän sopivan pipan.

Koska vauvapipat syntyivät niin näppärästi, tuumailin ettei aikuisen pipon väsääminen voisi olla sen vaikeampaa. En ole ikinä tehnyt näin paksusta langasta mitään, mutta ysin puikoilla lanka soljui mukavasti ja työ eteni vauhdilla. Heitin silmukkamäärän aivan hatusta puikoille, mutta loppujen lopuksi 18 silmukkaa per puikko, oli juuri täydellinen määrä. Piposta tuli juuri omaan päähäni sopiva.

Koska varsinaista ohjetta ei ollut olemassakaan, ohjeen näpytteleminen tännekin on hitusen haastavaa. Aluksi kuitenkin loin kullekin puikolle 18 silmukkaa. Neuloin noin 15 cm joustinneuletta (vähempikin riittää jos et halua pipoosi taitosta) ja kun mittaa oli tarpeeksi, aloitin kavennukset. Joka puikolta neuloin ensin yhden silmukan oikein, sitten kaksi silmukkaa yhteen oikein (=kavennus). Näin jatkoin kunnes kullakin puikoilla oli vain kaksi silmukkaa. Tämän jälkeen työn voi päätellä katkaisemalla langan ja vetämällä sen jäljellä olevien silmukoiden läpi.

Työhön kului kaksi kerää Grace-lankaa ja toisesta kerästä jäi hitusen jäljellekin – lopuista langoista tein valtavan tupsun piponi huipulle, mutta pipo näytti miltei hauskemmalta ilman sitä.. Voipi siis olla, että irrotan tupsun vielä paikoiltaan ja säästän sen ystävänpäiväaskarteluja varten.

Ja ensimmäisistä silmukoista pipon valmistumiseen kului aikaa vaivaiset kolme tuntia! Täydellinen harjoitustyö sinulle, jonka kärsivällisyys loppuu kaulahuivia väkertäessä ja sinulle, joka haluat varautua ensi viikon pakkasiin omalla uniikilla luomuksellasi.

Olisittepa nähneet Matin ilmeen, kun kerroin, että tein pipon hänelle ystävänpäivälahjaksi. Reppana alkoi kuulemma heti ankarasti pohtia sitä, miten kertoisi minulle, että vaaleanpunainen ei välttämättä ole ihan hänen lempivärinsä.. Täytynee tehdä Masalle ihan oma pipa.

Puikot kilisemään mimmit – tämä oli oikeasti superhelppoa!