Olenko ainoa, joka on kuvitellut tänään ainakin sataan kertaan, että olisi muka perjantai? On aivan viikonloppuolo ja on suorastaan hämmentävä tosiasia, että tänään on vasta torstai. Pääsiäisloma on siis alkanut.
Meillä on ollut varsin tehokas perjant.. eikun torstai-ilta. Matti kantoi kotiin nimittäin äsken Vallilan pussukan ja paperikassin sisältö sai aikaiseksi melkoisen siivouspuuskan. Mies oli käynyt yksinään verho-ostoksilla ja toki Masan hankkimat verhot täytyi heti saada ikkunaan.
Olemme jo tovin heräilleet valoisien aamujen ansiosta ennen kuutta. Meillä ei ole lainkaan säleverhoja, joten aamuvalo toimii kirkasvalolampun tavoin ja alkaa herätellä silmäluomia toisinaan vähän liiankin aikaisin. Matti ehdottikin, että hankkisimme pimennysverhot, jotta uni maistuisi aamuisin hitusen pidemmälle, eikä Eppukaan pomppaisi kainaloon kukonlaulun aikaan aamupalaa vaatimaan. Projektimme oli suunnitteluasteella vaikkakin olin jo itsekin hieman selaillut Vallilan pimennysverhovalikoimaa. Vallilan verhot ovat kerta toisensa jälkeen ihastuttaneet niin printeillään kuin materiaalillaankin, ja Matin hankintojen jälkeen Vallilaa löytyykin nyt jokaisesta huoneestamme.
Mies oli siis tosiaan käynyt reippaana poikana hommaamassa pimennysverhot Vallilan Tampereen myymälästä (tiesittekö, että Hämeenkadulta löytyy sellainen?! <3) ja kiikutti kotiin kaksi valmisverhoa, Novan ja Aamu-usvan. Ai tuliko pimeetä?
No tuli. Ja verhovalinnatkin osuivat kyllä niin nappiin, että Matti ansaitsee tästä omatoimisuudesta isot aplodit. Tumma verho sopii kauniisti pariksi utuiselle aamumaisemalle ja verhot todella pimentävät huoneen aivan täysin. Rakastan niitä ihania valoisia kesäaamuja, mutta tottahan se on, että hyvät yöunet ovat kultaakin kalliimpia.
Matti saa jatkossakin ottaa enemmän vastuuta kodin sisustushankinnoista. Homma näyttää olevan hallussa. Kaiken kukkuraksi pimennysverhot olivat olleet vielä alessakin!
Kivaa perjant.. eikun torstai-iltaa kaikille! Ja ennen kaikkea, hyviä unia.
